Vuonna 1889 toimintansa aloittaneen Karhulan lasitehtaan menestyskausi ajoittui 1930-luvulta 1950-luvulle, jolloin se toimi yhdessä Iittalan kanssa. Lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltu taidelasi oli tuolloin Karhula-Iittalan tärkeimpiä tuotteita. Tässä esiteltävät kauniit lasiesineiden piirustukset on poimittu A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan tehtaiden arkistosta. Piirustukset ovat 1920 – 1930 -luvuilta ja eri taiteilijoiden suunnittelemia.
Toini Muona (1904 – 1987) oli suomalainen keraamikko. Vuonna 1931 hänet palkattiin Arabian tehtaalle, jossa hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä asti eli vuoteen 1970. Muona suunnitteli lasia Riihimäen lasitehtaalle vuosina 1937 ja 1949 sekä Nuutajärven lasitehtaalle 1960-luvun alussa. Tässä neljä Toini Muonan suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta vuodelta 1937.
Klikkaa kuvia suuremmaksi.
Gunnar Forsström (1894 – 1958) oli suomalainen lasitaiteilija ja julistesuunnittelija. Hän suunnitteli kirkkojen ikkunoita ja maalasi ainakin 22 kirkon tai kappelin lasi-ikkunat. Forsströmin suunnittelemasta Helsinki-julisteesta tuli vuoden 1950 Helsingin juhlavuoden virallinen symboli. Hän teki myös kirjankuvituksia ja piirsi postikortteja. Tässä Gunnar Forsströmin suunnittelema lasiesineiden piirustus.
Gunnar Finne (1886 – 1952) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zacharias Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus. Muita hänen tunnettuja teoksiaan ovat mm. Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit Raumalla ja G. A. Petreliuksen suihkukaivo Turussa. Tässä Gunnar Finnen suunnittelema lasiesineiden piirustus vuodelta 1922.
Göran Hongell (1902 – 1973) oli suomalainen lasitaiteilija. Vuonna 1932 Hongell palkattiin Karhulan lasitehtaan osa-aikaiseksi taiteelliseksi neuvonantajaksi. Sodan jälkeen hänestä tuli koko Ahlström-yhtymän taiteellinen johtaja, ja hän oli yhtiön palveluksessa vuoteen 1957 saakka. Hongell sai lasiteoksistaan hopeamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 ja kultamitalin Milanon X triennaalissa vuonna 1954 (vielä nykyisinkin tuotannossa oleva Aarne-lasisto). Käyttölasin lisäksi Hongell erikoistui lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltuun taidelasiin, jotka olivatkin pitkään Karhula-Iittalan tärkeimpiä tuotteita. Tässä kaksi Göran Hongellin suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta.
Elmar Granlund (1907 – 1936) toimi auto-onnettomuuteen päättyneen lyhyen uransa aikana mallipiirtäjänä Riihimäen lasitehtaalla ja keraamikkona Arabialla. Granlund voitti pukeutumispöydän esineistöllään Karhula-Iittalan muotoilukilpailussa ensimmäisen palkinnon vuonna 1932. Tässä kaksi Elmar Granlundin suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta vuosilta 1932 ja 1934.
Gunilla Jung (1905 – 1939) oli suomalainen hopea- ja valaisinsuunnittelija. Hänen merkittäviä suunnittelutöitään olivat omaperäiset valaisimet ja hopeaesineet, joilla hänestä tuli 1930-luvulla yksi suomalaisen designin uranuurtajista. Jung toimi valaisintehdas Ornon suunnittelijana vuosina 1936–1939. Tässä Gunilla Jungin suunnittelema lasiesineen piirustus vuodelta 1937.
Tässä kaksi taiteilija R. Blomstedtin suunnittelemaa lasiesineiden piirustusta.
Tässä taitelija Evert Toivosen suunnittelema lasiesineiden piirustus 1930-luvun alusta.
Lähde: Taiteilijaesittelyissä lähteenä on käytetty Wikipediaa.