Designarkisto pilotoi syyskuussa 2024 uusia työpajamateriaaleja mikkeliläisten koululaisryhmien kanssa. Työpajoja oli tarjolla kahdella eri teemalla, ja niiden sisällön suunnittelussa hyödynnettiin arkiston aineistoja. Katukuva vuonna 2070 -työpajassa oppilaat lähetettiin aikamatkalle tutkimaan Mikkelin kaupungin katukuvassa 1970-luvulta tähän päivään tapahtuneita muutoksia. Tämän jälkeen heidän tehtävänään oli visualisoida, miltä kaupungin katukuva voisi näyttää vuonna 2070. Oma mainostoimisto -työpajassa oppilaat…
Sosiaalihallitus pyysi keväällä 1921 omalta rakennusasiain asiantuntijaltaan arkkitehti Elias Paalaselta ehdotusta pienasuntojen mallipiirustusten hankkimisesta ja julkaisemisesta. Ehdotus hyväksyttiin ja piirustussarja tilattiin arkkitehti Paalaselta. Ennen lopullista hyväksyntää piirustukset tarkastettiin vielä naisten asuntopäivien toivomuksesta naispuolisten asiantuntijoiden toimesta. Kirjasen julkaisun aikaan Elias Paalasella oli yhteinen toimisto veljensä Martti Paalasen kanssa. Kirjasessa olevat piirustukset onkin signeerattu molempien nimiin. Pienasuntojen…
Anne Linnonmaa tunnetaan erityisesti hänen omasta neulemallistostaan, joka lanseerattiin vuonna 1991. Anne Linnonmaa Ecological Fashion -neulemalliston liikeideana oli tinkimätön ekologinen laatu yhdistettynä designiin. Linnonmaa on ekologisen designin pioneeri Suomessa ja ensimmäisten joukossa myös maailmanlaajuisesti. Neulemalliston valmistuksessa käytettiin vain biologisesti viljeltyä, orgaanista puuvillaa Perusta sekä muita ekologisia materiaaleja. Aluksi toiminta tapahtui alihankintana, mutta vuonna 1999 Linnonmaa…
Riihimäen Lasi Oy oli vuonna 1910 perustettu suomalainen lasitehdas, joka sijaitsiRiihimäellä. Se oli monipuolinen teollisen lasin ja taidelasin valmistaja. Tehdas toimi vuosina 1910-1990. Kuvasto vuodelta 1954 sisältää puristettua talouslasia, säilöntäastioita ja viilikehloja, lampun- ja lyhdynlaseja, myymäläkalusteita, puhallettua talouslasia, astiastoja, hiottua lasia ja koristelasia. Kuvaston lasiesineiden suunnittelijoina on mm. Nanny Still ja Helena Tynell. Lue lisää…
Seutulan lentokenttä (nyk. Helsinki-Vantaa) avattiin Helsingin olympialaisiin v. 1952. Ensimmäisenä matkustajaterminaalina toimineen puuparakkirakennuksen toimitti Puutalo Oy, suomalaisten puunjalostusteollisuusyritysten yhteinen tyyppitalojen suunnittelu- ja toteutusyhtiö. Pitkää ja matalaa terminaalirakennusta kutsuttiin ”makaavaksi pilvenpiirtäjäksi”. 25 vuotta suomalaista puutaloteollisuutta – Puutalo Oy 25 vuotta -historiikki lainaa Rakennusinsinööri-lehteä vuodelta 1962: ”Seutulan paviljonki rakennettiin suunnittelijoittensa määräyksestä puisista rakennuselementeistä. Moneen kertaan laajennettuna ja muunneltuna…
Tilgmann Oy:n arkistoaineiston joukossa on Lahden Makeistehtaan etikettejä. Koska tehdas oli meille täysin tuntematon, asiaa piti vähän selvitellä. Tehtaasta löytyi kuitenkin hyvin vähän tietoja.
Lahden Makeistehdas Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1912. Hallituksen muodostivat varsinaiset jäsenet, herrat Eljas Mikkilä, Juho Simolin, Otto Wirtanen, sekä varajäsenet, herrat Juho Ahonen, Taavi Airaksinen ja Juho Myötyri. Toimitusjohtajaksi nimettiin herra Oskar Ikonen. Makeistehdas sijaitsi Lahdessa Rautatienkatu 5:ssä.
Makeisia ei moni ehtinyt maistelemaan, koska tehtaan tarina oli hyvin lyhyt ja ilmeisen hankala. Ensimmäinen pakkohuutokauppailmoitus löytyy Etelä-Suomen Sanomista 26.5.1914. Tuolloin pakkohuutokauppa vielä peruttiin, mutta yhtiö haettiin takaajan toimesta konkurssiin kesällä 1914. Kalustoja ja koneita myytiin sitten huutokaupalla tehtaan tiloissa syys- ja marraskuussa 1914.
Etelä-Suomen Sanomat 26.5.1914, 29.9.1914 ja 3.11.1914
Toukokuisessa pakkohuutokauppailmoituksessa oli kaluston lisäksi myynnissä suuri määrä etikettejä. Tilgmannin tilauskirjojen mukaan yhtiö tilasi eri etikettejä satoja tuhansia kappaleita, enimmillään jopa 500 000 yhtä mallia. Alla olevasta galleriasta voit katsella täällä Elkassa, Tilgmannin arkistossa, tallessa olevia mallikappaleita.
Rajan taakse jääneitä tehtaita. Keskinäisen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Palon ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Saha-Palon arkistoissa on runsaasti historiallisia vanhoja valokuvia suomalaisista sahoista ja tehtaista 1900-luvun alkupuoliskolta. Kuva-arkistot ovat teollisuushistoriallisesti arvokasta aineistoa, koska tehtaita ja varsinkin sahoja on vuosien mittaan tuhoutunut etenkin tulipalojen myötä. Mukana on myös arvokkaita valokuvia luovutetulle alueella jääneistä tehtaista. Osa tehtaista jäi rajan taakse toimintakuntoisina,…
Lukemista jouluksi, yli sadan vuoden takaa. Joululehteä julkaisivat aviopari Alli Trygg-Helenius ja Matti Helenius vuosina 1898 – 1907. Alli Trygg-Helenius oli raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg perusti 1880-luvun lopulla Sörnäisiin Kansankodin, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa työväestölle. Lisää Alli Tryggin elämästä Naisten Ääni -sivulta. Lehdet sisältävät joulutarinoita ja -runoja, lasten ja koko perheen yhteisiä leikkejä sekä…
Suomen lasten elämää 1800-luvun lopulla kuvaa ”Kuvia Suomen lasten elämästä” -kirja. Se sisältää lasten puuhia kymmenen R. Åkerlundin piirroksen verran, eri vuodenajoilta. Kuvissa ollaan muun muassa marjassa, mäenlaskussa ja joulukirkkomatkalla. Runomitassa olevat selitykset piirroksiin on sommitellut Juhani H. Kuten kirjasta huomataan painotalossa on H:n viereen kirjoitettu lyijykynällä Aho ja sitten vedetty yli. Kuka siis oli…
Vuonna 1974 Blueman Oy alkoi valmistaa Suomessa lisenssillä englantilaisia Lee Cooper -merkkisiä farkkuja. Samalla yritys keskitti toimintansa farkkujen tuotantoon. Lee Cooperin onnistui viidessä vuodessa nousta Suomen farkkumerkkien kärkeen. Farkkuja tehtiin samanaikaisesti paljon eri malleja ja merkkejä omille kohderyhmille. Markkinointia varten farkuille luotiin usein teema ja sille oma ilmeensä. Tässä graafikko Viktor Kaltalan 1970-luvun lopulla Blueman…
Arkistoja kaivelemalla huomataan historian taas toistavan itseään. Energiansäästö on tullut ajankohtaiseksi jälleen. Ensimmäisiä sähkön ja lämmön säästöohjeita löytyy jo neljäkymmentäluvulta, kuten Valtiovarainministeriön ”mainoksia” vuodelta 1941 Erva-Latvalan arkistosta. Billnäsin tehtaan tiedote työntekijöilleen kehottaa säästämään sähköä, työajan lyhentymisen uhalla. Alla leike Pirkka-lehdestä vuodelta 1974. Toimittaja Arvo Aallas kirjoittaa hauskasti tuon ajan energiakriisistä. Kuulostaako tutulta? Kuvagalleriassa Kauppa- ja…
Haasteita Elintarvehallituksella keväällä 1918. Elintarvehallitus oli suomalainen keskusvirasto, joka toimi vuosina 1917–1918. Se vastasi elintarvikkeiden saatavuudesta. Pääjohtajana toimi W.A. Lavonius. Keskusosuusliike Hankkijan arkistossa on avoin kirje vuodelta 1917 ja nippu lehtileikkeitä keväältä 1918. Leikkeistä selviää, millaista sääntelyä tarvittiin, jotta tuolloin saatiin rajalliset elintarvikevarastot riittämään kaikille ja ”yhteiskunta säästyy syöksymästä uudestaan kumoukseen, jonka aiheuttaisi vähävaraisten kansankerrosten joutuminen…
Maatalousnäyttely on kaupallinen näyttely, jossa esitellään maatalouteen ostettavia maatalouskoneita, eläimiä, siemeniä, lannoitteita, rakennusratkaisuja sekä muita maatiloihin ja -talouteen liittyviä palveluita. Maatalousnäyttelyitä alettiin järjestää 1800-luvun puolivälissä maatalouskoneiden esittelemiseksi maanviljelijöille. Vielä 1980-luvulla Suomessa pidettiin useat maatalousnäyttelyt kesässä, mutta myöhemmin maaseutuun liittyvät asiat keskitettiin yhteen vuotuiseen näyttelyyn. Usein maatalousnäyttelyissä on ollut myös osastoja, joiden tarkoitus on ollut esitellä…
Radco-moottoripyörien esite vuodelta 1928 löytyi Keskusosuusliike Hankkijan arkistosta. Neli- ja kaksitahtisten moottoripyörien esite alla digitoituna. Esitteen mukaan pyörillä saattoi tavallisilla maanteillä ajaa noin viittäkymppiä ja bentsiiniä kului noin 1 litra/50 km. Lisää teknisiä tietoja esitteestä. Lähde: Keskusosuusliike Hankkijan arkisto, #1093
Suomen Apteekkariliiton arkistosta löytyi vanha Apteekkipaperitavarain näytekirja vuodelta 1922. Siitä saa pienen katsauksen, minkälaisia lääkkeitä tuolloin oli tarjolla. Lääkeaineina käytettiin nykyihmisen mielestä hurjalta kuulostavia arsenikkia sekä hermo- ja aivoainetta. Timjamia taidetaan nykyisin käyttää luontaistuotteissa. Lisää vanhoista lääkkeistä Apteekkimuseon verkkosivulta täältä . Vanhoja lääke-etikettejä on Elkassa myös Tilgmannin arkistossa ja mainoksia mainostoimisto Erva-Latvalan arkistossa. Klikkaa kuvia…
Mika Waltarin Joululahjasäkeitä on ilmestynyt vuonna 1936. Ilmeisesti kirjanen on julkaistu Joulutarinoita-kirjan liitteenä. Joululahjasäkeet ovat pieniä hauskoja runoja, jotka on tarkoitettu kirjalahjojen saajille. ”Tämän vihkosen awulla runoa kuka hywänsä osaa punoa!” Joululahjasäkeitä julkaistaan tässä Mika Waltarin perikunnan luvalla. Kirjanen on talletettu Elkaan Rautakirjan arkistoon.
Tilgmannin arkiston aarreaitasta löytyy hienoja vanhoja joulukalentereita. Valitettavasti hienoimmat kimaltavat hopeahileet eivät pääse digitoituna oikeuksiinsa. Joulukalenteri, jota myös adventtikalenteriksikin kutsutaan, on saanut alkunsa Saksassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Luterilaista alkuperää oleva kalenteri oli tarkoitettu joulunodotukseen ensimmäisestä adventista lähtien. Pahviluukkujen takana oli yleensä raamattuaiheisia kuvia. Nykyiset joulukalenterit alkavat useimmiten joulukuun ensimmäisestä päivästä ja kuvat voivat olla…
Vuonna 1911 pietarilainen öljyliike Naphta Industrie & Handels Gesellschaft Masut perusti yhdessä kauppias Wilhelm Bensowin kanssa Helsinkiin yhtiön ”Suomalainen Petrolintuonti Osakeyhtiö Masut”. Jo seuraavana vuonna Masut-yhtiön Pietarin osakekannasta suurin osa siirtyi Royal Dutch/Shell-yhtymälle. Vuodesta 1921 Suomessa alettiin Shell-nimeä saattaa yleiseen tietoisuuteen markkinointikampanjalla ja Masut-nimi jätettiin pois käytöstä vuonna 1929. Samana vuonna avattiin Tampereelle Hatanpäähän ensimmäinen…
Tänä vuonna on ollut erityisen hyvä sienisyksy. Vaihtelua ruokapöytään voi saada sota-ajan sieniruokaohjeista, joita löytyy yritysten henkilöstölehdistä. Sienillä täydennettiin pula-ajan ruokavaliota ja korvattiin lihaa ja muita vaikeasti saatavia ruoka-aineita. Auvo Taivalvuon hienon sienikuvan alapuolella ruoka-ohjeita 1940-luvulta. Lähteet Outokumpu Oyj, Outokummun Sanomat G.A. Serlachius Oy, Tehdas ja Me-lehdet Tampella Oy, Tampella Tänään -lehdet
Pölläkkälä oli kylä Äyräpään kunnassa Vuoksen varrella Karjalankannaksella, Viipurista itään. Täällä Elkassa Hackmanin arkistossa on valokuvia Hackmanin Pölläkkälän sahasta, itse kylästä ja kyläläisistä. Hackman osti Pölläkkälän sahan vuonna 1893 ja kun saha paloi vuonna 1900, rakennettiin se heti uudelleen. Samalla sahaa laajennettiin ja rakennettiin uusia rakennuksia, mm. työläiskasarmi, jossa oli 40 huonetta, 20 kaakeliuunilla ja…
Elkassa olevan Kangasalan urkurakentamon arkisto sisältää yli sadan vuoden ajalta suomalaisen urkurakentamisen ja samalla myös kirkkojen ja seurakuntien historiaa. Urkupiirustusten lisäksi löytyy selostuksia uruista, sopimuksia ja kirjeenvaihtoa seurakunnittain. Asiakirjoista käy selville muun muassa, että Hattulan kirkon uruista tuli liian kirkuvat, niitä piti parannella jälkikäteen. Humppilan kirkon urkujen fasadi tehtiin kirkon suunnittelijan Josef Stenbäckin suunnitelman mukaan.…
Kuvataitelija Auvo Taivalvuo piirsi 1950-1960-luvuilla peikkohahmoja Martti ja Helena Kuuskosken Fauni-yrityksessä Järvenpäässä. Suositut Fauni-peikot esiintyivät esimerkiksi sarjakuvissa, lyhytelokuvissa, tekstiileissä, kirjoissa sekä Mallasjuoman valmistaman Peikkojuoman etiketeissä. Saivatpa peikot oman Peikkopuistonkin. Lähteet: Designarkisto: Auvo Taivalvuon arkisto https://fi.wikipedia.org/wiki/Fauni-peikot
Presidentti Kekkonen harrasti hiihtämistä, kalastusta ja metsästystä. Presidentille tarjottiin usein kalastus- tai metsästysmahdollisuuksia yritysvierailujen yhteydessä. Niinpä yritysarkistoista löytyy kuvia näiltä retkiltä. Alla olevat kuvat ovat Enso-Gutzeitin keskushallinnon arkistosta. Lapin retkiltä syntyi käsite ”perässähiihtäjät”. Stora Enson Kemijärven tehtaan arkistosta löytyi yhden hiihtoretken ohjelma. Hiihtoretki tehtiin samalla reissulla kun presidentti kävi vihkimässä Kemijärven tehtaan huhtikuussa 1965. Matkaa…
Hieno kokoelma suomalaista rakennushistoriaa 1900-luvun vaihteen molemmin puolin on piiloutunut Elkaan Högforsin valimon lämmityslaitepiirustusarkistoon. Högforsin valimolle perustettiin 1800-luvun lopulla lämpöteknillinen osasto lämmityslaitteiden suunnittelua, valmistusta ja asennusta varten. Högforsin tuotantoon ilmestyivät ensimmäisenä Suomessa 1903 radiaattorit ja heti niiden jälkeen keskuslämmityskattilat. Vuosisadan vaihteessa Högforsin lämmitys- ja tuuletuslaitteita asennettiin useisiin isompien paikkakuntien uudisrakennuksiin. Lähinnä pohjapiirustuksia sisältävästä arkistosta löytyy…
Nokia-Mobiran ensimmäinen suurelle yleisölle tarkoitettu käsipuhelin eli kännykkä Cityman 900 tuli tuotantoon vuonna 1987. Se painoi akun kanssa 790 g. Puhelimen pienen ”takintaskukoon” teki mahdolliseksi kehittynyt mikropiiritekniikka. Citymanissa oli mm. kahdeksannumeroinen nestekidenäyttö, 20 näppäintä, 99 + 2 puhelinnumeron muisti sekä lyhytvalinta. Täydellä akulla puhelimelle luvattiin puheaikaa 50 minuuttia. Puhelin ei ollut ihan ”joka jampan” ulottuvissa,…
Tässä artikkelissa esiteltävät Taiteilijaseuran joululehdet julkaistiin vuosina 1894 – 1896. Lehtien kirjoittajat ja kuvittajat olivat Suomen eturivin taiteilijoita ja kirjailijoita, mm. Albert Edelfelt, Helene Scherfbeck, Sakari Topelius ja Juhani Aho. Vuoden 1895 joululehdessä käydään keskustelua Suomen kansallisväreistä ja esitellään valtiosihteereitä kuvien kera. Suomen nuorimmat laulajattaret ja ”Suomen kansan kruunajaislahja Heidän Keisarillisille Majesteeteilleen” esitellään vuoden 1896…
Suomessa toimi 1900-luvun alussa kymmeniä tupakkatehtaita. Se käy hyvin ilmi, kun katselee näitä Tilgmannin painotalon arkistossa olevia tupakkaetikettejä. Toinen toistaan upeampia kuvia ja monista eri aiheista, isänmaallisuudesta eksotiikkaan.
Kutter Oy oli suomalainen aluksi Helsingin Vallilassa ja myöhemmin Espoon Kivenlahdessa toiminut linja-autokorien valmistaja. Yhtiön perustivat vuonna 1929 Harald Kutter, Ernst Kutter ja Lars Sarlin. Aluksi yhtiön nimi oli Autorakenne Oy, vuonna 1933 nimeksi tuli Autokorirakenne Oy ja vuonna 1979 nimeksi vaihdettiin Kutter Oy. Kutter Oy:n autokoritehtaan tuotanto päättyi vuonna 1988. Kutter Oy:n arkistossa Elkassa on talletettuna yllättävän…
Sisun määritelmä kielitoimiston sanakirjassa: ”sitkeä, hellittämätön tahdonvoima, sinnikkyys, lannistumattomuus; uskallus ja rohkeus”. Suomalainen sisu liitetään sotaan, urheiluun, työhön ja raatamiseen, sitkeään päättäväisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Sisu voi olla myös kurkkupastilli, kuorma-auto tai rukkaset. Lähteet: Kuvien lähteet kuvateksteissä Video Mainosarkistosta
Pirkka-lehden 9/1957 artikkelissa neuvotaan valmistamaan ”puhdistava, virkistävä ja kaunistava kasvonaamio, kun miehenne on mennyt kokoukseen ja nuorimmaisenne nukkuu”. Kas näin: Hiukset suojataan huivilla. Kasvot ja kaula puhdistetaan perusteellisesti lämpimällä vedellä ja hyvällä saippualla. Hierotaan kasvot hyvällä pehmentävällä voiteella tai öljyllä. Huokoset avataan esim. kahvipannun nokasta tai kasarista nousevassa höyryssä. Höyryttämiseen käytetään kokonaista 10 minuuttia ja…
Hoppu-Heikki ja ruotsinkielinen ystävänsä Kalle-Bråttom seikkailevat Keskinäisen Vakuutusyhtiö Teollisuus-Tapaturman julistesarjassa. Metsätyöturvallisuusaiheinen sarja on ilmeisesti vuodelta 1950.
Suomalainen mökkeily sai alkunsa 1800-luvun lopussa teollistumisen myötä. Vaurastunut herrasväki alkoi rakentaa vesistöjen äärelle kesähuviloita, joissa he tahtoivat rentoutua arkisen työn ja kaupunkielämän vastapainoksi. Kesän alussa pakattiin huushollitarvikkeet viherkasveja myöten ja kuljetettiin huviloille. Lomanviettäjät lähtivät matkaan junien ja höyrylaivojen kyydissä. Perheen isiä, joka jäivät kaupunkiin töihin kutsuttiin leikillisesti kesäleskiksi. Aiheesta on tehty useita elokuviakin. Perillä…
Leipä on yksi tärkeistä peruselintarvikkeista. Leipää leivotaan useimmiten vehnästä tai rukiista, mutta myös ohrasta ja kaurasta. Pula-aikana leipään lisättiin perunaa ja pahimmillaan myös ”petäjäistä” eli pettua. Nykyisin kotona leivotaan enimmäkseen erilaisia vaaleita leipiä, sämpylöitä ja joku ehkä näkkileipääkin. Lisää suomalaisesta leivästä ja sen historiasta voit lukea Leipätiedotuksen sivuilta tästä. Tähän artikkeliin on koottu leivontaohjeita mm. vanhoista…
Erilainen muurahaistyttö Caru seikkaili samannimisessä tv-sarjassa, jota esitettiin TV1:n lastenohjelmissa ensimmäisen kerran vuosina 1980—1981. Kymmenosaisessa piirrossarjassa reipas ja utelias Caru lähtee tutustumaan ympäröivään maailmaan, joka ei valitettavasti ole vain kaunis ja ystävällinen paikka. Tarinan on kirjoittanut Kristiina Taivalvuo ja piirroskuvitus on Auvo Taivalvuon käsialaa. Taivalvuon taitavissa kuvituksissa tausta jää usein epätarkaksi, mikä synnyttää kolmiulotteista vaikutelmaa.…
S/S Mikkeli ajoi karille ja upposi 25.6.1970 Suur-Saimaan lomakylän edustalla Taipalsaarella. Onnettomuudessa hukkui yksi matkustaja. Alus nostettiin kuukautta myöhemmin. Laivan noston suoritti ajalla 21.- 25.7.1970 Enso-Gutzeitin Laitaatsillan laivastoaseman erikoisryhmä. Noston jälkeen S/S Mikkeli matkasi proomujen Seija ja Onnia välissä kahden hinaajan vetämänä Laitaatsillan laivastoaseman laituriin. Alus poistettiin liikenteestä ja myytiin. Se on myöhemmin toiminut…
Monenlaista ainetta ja konstia on tauteja vastaan aikoinaan kaupiteltu. Valohoitoa ja A.I.V-maitoa vastustuskykyä parantamaan, Hota-pulveria kuumeeseen. Lisää Hota-mainoksia linkin takaa. Mainokset Mainostoimisto Erva-Latvalan arkistosta, vuosiluvut tai vuosikymmenet kuvien yhteydessä.
Oculus 104 -matkavene oli Kai Salon Taideteollisen oppilaitoksen lopputyö vuodelta 1968. Se suunniteltiin siirtämään vesillä liikkuminen kokonaan uudelle aikakaudelle. Veneen kansi rakennettiin yhtenäiseksi, sisätiloja peittäväksi vaipaksi. ”Oculuksen silmä” eli ohjaamon suojakupu nousi avattavana puolipallona kansiranteen yläpuolelle, joten ohjaajalla oli näkyvyys kaikkiin suuntiin. Valmistusmateriaaliksi valittiin lujitemuovi sen muotoilumahdollisuuksien takia. Oculus 104 -matkaveneestä tuli 1970-luvun alussa maailmalla…
Sivistyssanakirjan mukaan aistikas tarkoittaa : Hyvää makua osoittava, tyylikäs, hieno, elegantti. Vanhoissa mainoksissa aistikas-sanaa käytetään kuvaamaan mitä moninaisempia asioita linja-autoista alusvaatteisiin ja puhdetöistä myymälävaakoihin. Katso esimerkkejä alla olevasta galleriasta. Lähteet: Mainostoimisto Erva-Latvalan arkisto Pirkka-lehti, Kesko Oy:n arkisto Sähköviesti-lehti vuodelta 1952
Finnlinesin mainossarja 1950-luvulta kertoo valtamerialuksen rakentamisesta. Sarjassa kerrotaan Suomi-USA -reitille suunnanneesta ”Finntraderista”, joka valmistui Hollannissa vuonna 1951. Lähde: Mainostoimisto Erva-Latvala Oy:n arkisto #115
Designarkisto järjesti syyskuussa 2019 pelihahmotyöpajoja mikkeliläisille koululaisille ja opiskelijoille osana Mikkeli Art & Design Weekendiä. Työpajojen ohjaaja, teollinen muotoilija Tytti Vuorikari johdatteli oppilaat peleissä käytettävien hahmojen suunnittelun perusteisiin, jonka jälkeen jokainen oppilas sai suunnitella oman pelihahmon. Oppilaiden piti myös luoda hahmolleen ominaisuuksia, persoonallisuuspiirteitä sekä taustatarina. Pohjamateriaaleina ja inspiraationa koululaiset saivat hyödyntää Designarkiston muotoiluaineistoista tulostettuja menneitten…
Suomalainen sauna. Se voi olla ikioma, joko kotona tai mökillä. Sauna voi olla myös työpaikalla tai ihan muuten vaan yleinen. Yritysarkistojen kätköistä voi löytyä näitäkin kaikkia koskevaa aineistoa, valokuvia, piirustuksia, jopa saunan teko-ohjeitakin. Tässä vähän ”maistiaisia”. Gallerian lopuksi leike Enso-Gutzeitin henkilökuntalehden 1/70 artikkelista ”Laatua löylyyn”.
Kirsti Maunula (1935 – 2015) valmistui Taideteollisen oppilaitoksen muotitaiteen osastolta vuonna 1959. Valmistumisensa jälkeen Maunula rakensi uran monipuolisena, teollisena vaatesuunnittelijana, jonka suunnittelemat mallistot olivat klassisen kauniita. Maunulan merkittävimpiä työnantajia olivat mm. Suomen Silkkikutomo Oy, Joutsela-Muoti Oy, Rissanen Oy sekä Kostuli-mallisto. Hänen suunnittelemiaan vaatteita myyntiin laajasti kotimaassa ja vietiin etenkin Neuvostoliittoon. Alla olevaan galleriaan on poimittu…
Stora Enso Metsä on tallettanut Elkaan arvokkaan rakennuskortiston. Korteissa on Enso-Gutzeit Osakeyhtiön metsäosaston asuntoja, asuinrakennuksia, metsäkämppiä ja ulkorakennuksia sekä rakennusten pohjapiirroksia, asemapiirroksia ja valokuvia. Rakennuksista on kirjattu myös teknisiä tietoja, mm. rakennusvuodet ja rakennusten kunto. Joissakin korteissa on myös asukkaiden nimiä. Tässä muutamia kuvia malliksi. Kortistoon kokonaisuudessaan voi tutustua Elkan tutkijasalissa. Kansikuva: Rautavaara, Sieran kämppä…
Kutter Oy:n arkistossa täällä Elkassa on satoja linja-autojen maalauskortteja 1960 – 1980-luvuilta. Kortteihin on merkitty värit, mihin väriä on käytetty, raitojen leveydet jne. Samoin korteista käy ilmi minä vuosina autoja on kyseisellä värillä maalattu. Samalla liikennöitsijällä on saattanut olla hieman erilaisella raidoituksella, mutta samalla värillä maalattuja autoja eri vuosina. Kyllä on monen väriset bussit Suomen…
Teolliset muotoilijat Heikki Kiiski ja Jorma Pitkonen suunnittelivat vuonna 1970 Taideteollisen oppilaitoksen lopputyönään katastrofiauton. Katastrofiautoa oli tarkoitus käyttää kaikkein vaativimmissa onnettomuustilanteissa, sillä siinä oli erityisen hyvä varustus sekä tarpeelliset tilat tehokkaalle elvytys- ja hoitotoiminnalle. Katastrofiauton avulla pystyttäisiin jo tapahtumapaikalla antamaan mahdollisimman tehokasta ensiapua ja taattaisiin hoitohenkilökunnalle hyvät työskentelyolosuhteet sairaalaan kuljettamisen aikana. Kiiski ja Pitkonen kuvaavat…
Palkittu teollinen muotoilija Eero Miettinen aloitti muotoilijan uransa suomalaisessa kuorma-autoteollisuudessa. Miettinen työskenteli 1980-luvun alussa teollisena muotoilijana Oy Sisu-Auto Ab:ssa, jossa hän suunnitteli raskaita ajoneuvoja, teollisuustraktoreita ja kuorma-autoja. Vuonna 1985 Miettinen keskittyi henkilöautosuunnitteluun, kun hän siirtyi muotoilupäälliköksi Oy Saab-Valmet Ab:lle. Tällä sivulla on esillä Eero Miettisen piirtämiä Sisu kuorma-autojen luonnoksia 1990-luvulta. Klikkaa kuvia suuremmaksi. Lähde: Eero…
Tunnetusti meitä suomalaisia kiinnostaa tietää, mitä muut meistä oikein ajattelevat. Elkan kokoelmista löytyi vihkonen, jossa asiaa pohditaan ennen vuoden 1952 olympialaisia. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Teollinen muotoilija Jukka Vaajakallio aloitti heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1975 muotoilijana Lohja Oy:n Finluxin tehtaan tuotekehitystiimissä. Muotoilusta tuli 1970-luvulla kilpailutekijä viihde-elektroniikan valmistuksessa, ja sen avulla tuotteisiin haettiin yksilöllisyyttä. Markkinoille piti tuoda kilpailun kiristyessä ja tekniikan kehittyessä toistuvasti uusia ja ennennäkemättömiä tuotteita halvemmilla valmistushinnoilla. Muotoilijan tehtävä oli keksiä tuotteisiin uusia muotoja, uutta käytettävyyttä ja valmistettavuutta. Tämä…
Valtakunnallista Teen päivää vietetään Tean nimipäivänä 6. helmikuuta. Teen päivänä tehdään ja nautitaan hyvää teetä. Päivän tavoitteena on saada teekulttuuria näkyväksi kaikkialla. Teen päivänä teenjuojat kokoontuvat yhteen nauttimaan teetä eri paikoissa, kodeissa, työpaikoilla, kahviloissa ja ihan missä vaan. Teen päivän kunniaksi tässä artikkelissa esitellään Pauligin mainossarja vuodelta 1950. Tapojen historiaa osat I – VI. Lähde: Mainostoimisto…
Finlaysonin muotikuvia vuosilta 1928 – 1930. Upeassa mainossarjassa esitellään muotikuvien kautta Finlaysonin pukukangasvalikoimaa, erilaisia väri- ja kudontamalleja. Mainosten mukaan Finlaysonin kankaista tehtyjä pukimia voi käyttää kaikkina vuorokauden aikoina: ”- ja vaikka hänet herätettäisiin keskellä yötä, hän aivan hyvin voisi tulla ihmisten ilmoille aikaansaamatta kenessäkään vastenmielisyyttä.” Muotikankaita 1920-luvun lopulla olivat mm. Gingham, Serinette, Vilette ja Asta.…
Jouluisia ruokaohjeita menneiltä vuosilta. Yritysten asiakas- ja henkilökunnan lehdistä löytyy paljon ruoka-ohjeita. Tähän artikkeliin on koottu monenlaista suolaista ja makeaa joulupöytään laitettavaa. Osa ruuista on jo vähän tuntemattomampia ja kaikkia ruoka-aineitakaan ei enää jokaisesta keittiöstä löydy. Lähteet: Enso-Gutzeit Oy, keskushallinto Erva-Latvala Oy Kesko Oy Tuko Oy Sunila Oy Suomen Sokeri Oy
Esillä on viiden suomalaisen kansainvälisesti palkitun huippugraafikon julisteita. Jos haluat nähdä lisää näitä graafisen suunnittelun mestareiden töitä, tutustu Designarkiston Design is thinking -verkkonäyttelyyn. ”Hyvä juliste on tiiviste, joka näyttää ensiksi helpolta, sillä sen pitää pysäyttää. Mutta siinä ei ole kaikki. Ensimmäistä ’ahaata’ seuraa toivottavasti ’haha’ sekä myöhemmin myös ’ahhh’.” – Pekka Loiri ”Julistesuunnittelu on…
Pekka Wikström (1938 – 2011) kuului teollisen muotoilun pioneereihin. Hän oli vakiinnuttamassa ja muokkaamassa teollisten muotoilijoiden asemaa ja ammattikuvaa. Auton sisätilatutkimus on Wikströmin Taideteollisen oppilaitoksen lopputyö vuodelta 1964. Se on tiettävästi myös ensimmäinen suomalainen ergonomiaa käsittelevä tutkimus. Klikkaa kuvia suuremmaksi.
Omistatko Fordin? Osaatko hoitaa sitä oikein? Voiteluohjekirjasen mukaan: ”Oikea voitelu on tärkeä yksityistekijä, mistä riippuu varmakäyntinen ja taloudellinen ajo.” Ja: ”Säästää voitelussa liikaa on sama kuin ’Säästää pennejä ja antaa markkojen pyöriä’”. Kirjasessa on myös Fordson-traktorin voiteluohjeita. ” order_by=”sortorder” order_direction=”ASC” returns=”included” maximum_entity_count=”500″] Kirjasen tarkka julkaisuvuosi ei ole tiedossa, mutta ilmeisesti se on 1920-luvulla.
Hackmanin pääkonttorin arkistossa on Hackman & Co Nurmen hienotaetehtaan kuvasto vuodelta 1878. Tehdas toimi Vahvialassa Nurmen kylässä vuosina 1875 – 1891. Vuonna 1891 tehdas siirrettiin Leppävirran Sorsakoskelle. Kuvasto on saksankielinen ja sisältää pääasiassa veitsiä, haarukoita, puukkoja ja saksia. Kuvaston lopussa on Nurmis-luistimien teriä ja niiden luonnoksia. Klikkaa kuvia suuremmaksi. ” order_by=”sortorder” order_direction=”ASC” returns=”included”…
1900-luvun alkupuoliskolla sisävesilaivoilla oli suuri merkitys etenkin Saimaan pirstomassa Itä-Suomessa. Satoja tervahöyryjä ja hinaajia seilasi Saimaalla rahti- ja puukuljetuksissa. Laivat työllistivät kesäaikaan tuhansia ihmisiä. Talvella suurin osa laivamiehistä ja emännistä hankki toimeentulonsa muualta, mutta palasivat aina kevään tullessa laivalle. Tähän ”Laivalla töissä” galleriaan on koottu kuvia Elkan arkistoista. Katso myös Aikakoneen artikkeli asuntoproomu Iso-Iitasta.…
Teollinen muotoilija Markku Lehtinen (1949 – 2015) aloitti muotoilijan työt 1970-luvun puolivälissä muotoilutoimisto SR-Design Oy:ssä. Tuolloin hänen työnkuvaansa kuului mm. linja-autokorien suunnittelua. Myöhemmin Lehtinen jatkoi linja-autojen suunnittelua Kabus Oy:lle omassa muotoilutoimistossaan Bestform Oy:ssä. Lehtinen oli innokas linja-autoharrastaja myös vapaa-ajallaan. Tässä muutamia poimintoja Bestform Oy:n arkistossa olevista Markku Lehtisen tekemistä linja-autojen luonnoksista 1970 – 1980-luvuilta. …
Muotitaiteilija ja pukusuunnittelija Kirsti Maunula (1935 – 2015) suunnitteli uransa aikana puvustuksia erilaisiin ooppera- ja teatteriproduktioihin. Hänen ensimmäinen teatteripukusuunnittelutyönsä oli Jorma Panulan ja Aarni Krohnin Jaakko Ilkka -ooppera Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Edvin Laineen ohjaamaa teosta esitettiin neljänä kesänä (1978 – 1981) Ilkan kentällä. Tämän jälkeen Maunula suunnitteli puvustukset mm. Joki-oopperaan (Ilmajoki 1982 – 1985), Anjalan vala…
Tolkkisten sahan arkistosta löytyi kuvasarja ”puuelementtitalon” pystytyksestä. Kuvasarjan vuodesta tai paikasta ei ole tietoa. Todennäköisesti ovat 1940-luvulta.
Puusellusta 5G -tietoverkkoihin Frederik Idestam perusti vuonna 1865 Tammerkoskelle puuhiomon ja 1871 toisen Nokianvirran varrelle. Näin sai alkunsa Nokia Aktiebolag. 1910-luvulla pahoihin talousvaikeuksiin joutunut yhtiö siirtyi Eduard Polónin omistukseen. Polónin omistukseen kuului jo entuudestaan hänen perustamansa Suomen Gummitehdas Oy ja vuonna 1922 Gummitehdas osti Suomen Kaapelitehdas Oy:n. Näin syntyi ’monialakonserni’ Nokia, vaikka yhtiöt toimivatkin vielä…
Iskulauserekisteri on toiminut vuodesta 1959. Se rekisteröi ja julkaisee käytössä olevia ja käyttöön tulevia iskulauseita (sloganeita) ja niiden haltijoita. Rekisterin perusti Mainonnan ja markkinointiviestinnän suunnittelijat MAT ry yhteistyössä Tavaramerkkirekisterin kanssa. Nykyisin rekisteriä ylläpitää MARK Suomen Markkinointiliitto ry.
Anttilan arkistosta löytyi eripainos Mainosuutisista vuodelta 1966. Lehtisestä löytyy iskulauseita väliltä 1 – 553. Sarja ei ole täydellinen, vaan lauseita oli jo tuolloin poistettu rekisteristä.
Miehen valloitusohjeet Pirkka-lehdestä vuodelta 1954. Siispä ”Rakastakaa miestänne enemmän kuin pölynimijää” ja ”Suhtautukaa mieheenne humorisesti”. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Lähde: Kesko Oy:n arkisto #1118
’”Qvinnan och Hemmet” -lehden numero 5/1915 löytyi Elkan kirjaston kokoelmista.
Lehti on perustettu vuonna 1888 ja sen pääkonttorin sijainniksi kerrotaan Cedar Rapids, Iowa. Lehti on mitä ilmeisimmin tarkoitettu ruotsinkielisille siirtolaisille. Ruokaohjeita, mainoksia, muotia ja muuta luettavaa eli naistenlehtien perusaineistoa.
Teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila on erikoistunut erityisesti kaupunkikuvan toimivuuteen ja elävyyteen. Hän on ympäristötuotteiden ja kaupunkiympäristön suunnittelun pioneereja ja työskennellyt ympäristösuunnittelun parissa alan kehityksen alusta asti. Uransa aikana Junttila on suunnitellut kaupunkien julkisia alueita, kävelykatuja, aukioita ja toreja sekä ympäristöteoksia. Suunnittelutyönsä lisäksi Junttila on toiminut tuntiopettajana Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän on myös kirjoittanut…
Näin kehuttiin Philipsin ”Miniwatt”-putkia mainoksessa vuonna 1928. Tuolloin radio oli Suomessa vielä melkoisen harvinainen. Olihan Yleisradio aloittanut lähetykset vasta pari vuotta aiemmin ks. Aikakoneen artikkeli: Maamme radifioiminen . Philipsin ”Radioneuvontaosastolla” avustettiin ja annettiin neuvoja teknillisissä asioissa sekä vastaanottokoneiden omistajille että niille, joilla ei vielä ollut vastaanottajaa. Lehtimainos vuodelta 1928 kehottaa: ”TALLETTAKAA Philips-radiopalstat. Ajan mittaan saatte niistä…
Joulukuun 28. päivänä 1847 allekirjoittivat ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren ja helsinkiläiset liikemiehet Conrad Hernmarck ja kauppaneuvos Henrik Borgström yhtiösopimuksen, jossa ilmoittivat perustavansa Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiön. Hernmarck ja Borgström sitoutuivat antamaan perus- ja liikepääoman ja Wahren puolestaan lupasi, paitsi varojaan, myös ”laitoksen hyödyksi ja menestymiseksi omistamaan kaiken sen työn, vaivan ja huolenpidon, jonka neroni ja ammattikokemukseni…
Piparkakku on maustettu leivonnainen, jota syödään erityisesti jouluisin. Se on tavallisesti ohueksi leivottu rapea pikkuleipä, joka muotoillaan tarkoitukseen valmistetulla muotilla muistuttamaan esimerkiksi tähteä, sydäntä, ihmistä, eläintä tai muuta hahmoa. Kuvan Piparikakkuformut ovat peräisin Suomen Teollisuus-kaupan Joululehdestä vuodelta 1900. Elkassa olevista arkistoista löytyy runsaasti erilaisia piparkakkureseptejä. Valmistusaineina on käytetty mm. sian- tai kananrasvaa, ruisjauhoja, ohrajauhoja, hunajaa,…
On aika juhlistaa satavuotiaan Suomen menestyksekästä muotoiluhistoriaa. Suomalaisen muotoilun kultakausi ajoittuu 1950 – 1960 -luvuille, jolloin sellaiset suuret muotoilijat, kuten Tapio Wirkkala, Kaj Franck ja Alvar Aalto, tunnettiin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaisen muotoilun kenttään on kuitenkin vuosien saatossa mahtunut lukuisia muitakin menestystarinoita. Tähän on koottu kaikille tuttujen suomalaisen muotoilun klassikoiden lisäksi myös suurelle yleisölle…
Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Jo vuonna 1927 oli perustettu Stadion-säätiö, jonka tarkoituksena oli saada Helsinkiin urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten areenana. Perustajina olivat Helsingin kaupunki ja useat liikuntajärjestöt. Stadionin rakentamiseen kerättiin varoja Suomen kansalta ja suomalaisilta yrityksiltä. Yritykset saivat valmistaa Stadion-tuotteita, lunastamalla Stadion-merkin käyttöoikeuden. Attila-mainos 1920-luvun lopulta …
Designarkisto järjesti syyskuussa 2017 muotoilukasvatuksen työpajoja mikkeliläisille koululaisille ja opiskelijoille osana Mikkeli Art & Design Weekiä. Viikon aikana oppilaat suunnittelivat muotoilija Elisa Savolaisen johdolla tulevaisuuden tuotteita. Työpajoissa ideoitiin, millainen Suomi on vuonna 2117, millaisia ihmiset silloin ovat ja millaisia tuotteita he käyttävät. Oppilaiden tehtävänä oli suunnitella valitsemastaan tuotteesta sadan vuoden päähän kolme erilaista versiota ja…
Pieni esimerkki tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta. Rautakirja Oy:n lehti ”Rautatiekirjakaupan pojat” sisältää ohjeita juna-, laituri- ja kärrymyyjille. Lehdestä 1/1925 löytyi juttu, jossa ennakoidaan millaista olisi junamyyjien työ vuonna 1980, kun junamyyjistä onkin tullut lentokonemyyjiä. Osittain on osuttu oikeaankin ja sitten taas ei. Tarinasta löytyy mm. suuri lentoasema Töölöstä, langaton puhelinkone ja ”Euroopan Yhdysvaltojen presidentin kunniakaarti”. …
Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna viikolla 37. Viikon organisoinnista vastaa Leipätiedotus. Leivän puolesta on kampanjoitu 1930-luvun puolesta välistä saakka. Mainostoimisto Erva-Latvalan arkistossa on hieno kokoelma Vaasan Höyryleipomon leipämainoksia 1930-luvun lopulta. Runomuodossa kerrotaan Vesan ja kavereiden seikkailuista leivän voimalla hammaslääkäristä Olympiastadionille ja niin edelleen. Lähde: Mainostoimisto Erva-Latvala (#691)
Nykyään koulujen alkamisaikaan kauppojen hyllyt notkuvat kaikenlaista tarviketta, tarpeellista ja ehkä vähemmän tarpeellistakin. Tähän galleriaan on koottu mm. koulutarvikemainoksia vuosien takaa – ajalta jolloin kirjakaupoissa myytiin kyniä ja oppikirjoja, eikä paljon muuta. Moni muistaa teinikalenterit ja pienet punaiset sanakirjat. Oikeanlaisen koulurepun ohjeet sai Pirkasta ja vaatteetkin oli ”eri kivoja”. Kuva-arvoitus. Artikkelikuvan lukujärjestys on julkaistu ennen…
Designarkistosta löytyy monenlaisia lapsille suunniteltuja tuotteita. Pentti Leskisen käsialaa olevat lelujen hahmomallit on valmistettu kapalevystä ja paperista. Niissä kaikki liikkuvat osat toimivat aivan kuten valmiissa leluissa. Ulkoleikkivälineiden luonnospiirustukset ja pienoismallit taas ovat Linja Design Oy:n ja Ulla-Kirsti Junttilan laatimia suunnitelmia Pohjoiskalotti Oy:lle. Lähteet: Linja Design Oy:n arkisto Tuotesuunittelu Pentti Leskisen arkisto Ulla-Kirsti Junttilan…
Monenlaista juhannustunnelmaa löytyy Elkankin arkistoista. Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille näiden kuvien myötä. Lähteet: Enso-Gutzeit Oy, Pankakosken tehtaat Frenckellin kirjapaino Oy:n arkisto Hackman Oy:n arkisto Hankkija Oy:n arkisto Leaf Oy:n arkisto (artikkelikuva) Mainostoimisto Erva-Latvalan arkisto Outokumpu Oy, kuva- ja ääniarkisto
Mikkelissä järjestettiin Asuntomessut vuonna 2017. Sen kunniaksi Elkan aulassa oli koko kesän ajan esillä asuntomessuaiheinen näyttely. Elkassa olevista arkistoista löytyy Asuntomessuja koskevaa aineistoa ensimmäisistä Tuusulan Asuntomessuista vuonna 1970 lähtien 2000-luvulle saakka. Tähän galleriaan on koottu Enso-Talo Oy:n, Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:n, ja Tiilikeskus Oy:n arkistoista löytyneitä valokuvia Asuntomessutaloista 1970-luvulta. Lähteet: Enso-Talo Oy #76…
Vuoden 1939 syksyllä aloitettiin elintarvikkeiden säännöstely Suomessa ja sitä jatkui aina 1950-luvun alkuun saakka. Tiukimmillaan säännöstely oli 1941–1945. Silloin lähes kaikki tärkeimmät elintarvikkeet olivat säännösteltyjä. Peruna oli tuolloin suomalaisen ruokavalion perustana, koska se oli säännöstelyn alaisena vain lyhyen ajan jatkosodan päätyttyä. Outokumpu Oy:n henkilökuntalehdestä, Outokummun Sanomista, löytyy yllä mainitulta ajalta runsaasti pula-ajan ruokaohjeita. Perunaa ja…
Vuonna 1889 toimintansa aloittaneen Karhulan lasitehtaan menestyskausi ajoittui 1930-luvulta 1950-luvulle, jolloin se toimi yhdessä Iittalan kanssa. Lahja- ja koriste-esineiksi suunniteltu taidelasi oli tuolloin Karhula-Iittalan tärkeimpiä tuotteita. Tässä esiteltävät kauniit lasiesineiden piirustukset on poimittu A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan tehtaiden arkistosta. Piirustukset ovat 1920 – 1930 -luvuilta ja eri taiteilijoiden suunnittelemia. Toini Muona (1904 – 1987) oli…
Huhtamäki-yhtymä Oy:n Keksi- ja Leipätehdas Ipnoksen arkistosta löytyi ihana suklaavohvelipakkausten kokoelma. Pakkausten kansissa on kauniita satuaiheisia kuvia ja takakansissa Satu Waltarin kirjoittamia satuja. Satujen tekijänoikeudet ovat Satu Waltarin perikunnalla ja kahdentoista sadun sarja julkaistaan tässä perikunnan luvalla. Lähde: Huhtamäki-yhtymä Oy, Keksi- ja Leipätehdas Ipnos #59
Karjalan Puku Oy:n mainossarja vuosilta 1958 – 1964 sisältää pilapiirrosmaisia kuvia eri aiheista. Huumori ja mainonnan kieli on ollut erilaista tuohon aikaan. Markkinoitava tuote kun on miesten puku, mutta mainoksissa kuitenkin yksi suosituimmista aiheista on nainen. Piirrosten nuori kaunis nainen viestittää, että katsoa saa muttei koskea. Morsiametkin saavat pilkanteosta osansa. Ruma morsian viedään kauneushoitolaan ja pari…
Lahden MM-kisahuumassa on hyvä jälleen nostaa esiin todellinen hiihtolatujen suomalainen menestystarina. Exel Oy aloitti maastohiihtosauvojen valmistuksen vuonna 1973 ja innovatiivisen tuotekehityksen ansiosta kolmessa vuodessa mäntyharjulaisesta tehtaasta kasvoi maailman suurin sauvavalmistaja. Exelin sauvojen saavutukset kilpaladuilla olivat heti alusta saakka merkittäviä. Exel-hiilikuitusauvoilla voitettiin vuodesta 1976 lähtien keskimäärin 75 % kaikista maastohiihdon olympia- ja MM-mitaleista. Tärkeä tekijä Exelin…
Lahdessa hiihdetään taas kilpaa 22.2. – 5.3.2017. MM-hiihdot on tätä ennen hiihdetty Lahden Salpausselällä vuosina 1928, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Lahden pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut ja vuosittaiset Salpausselän kisat on huomioitu myös lehtimainonnassa jo 1930-luvulta lähtien. Mainostoimisto Erva-Latvalan arkistosta löytyi MM-hiihtojen innoittamia mainoksia vuosilta 1938 ja 1958. Legendaarinen Salpausselän ”Selän” suuri ilotulitus on ollut Ilotulitus…
Avioparien keskinäinen onni ja rakkaus, perheen hyvinvointi ja vieraidenkin kunnioitus olivat hyvin pitkälti pöytäliinojen ansiota, mikäli uskomme Tampereen Pellavatehtaan (Oy Tampella Ab:n) mainontaa 1920-1930-luvuilta. Kuvagalleriasta voi ihastella kuinka, ”ensiluokkainen rouva” kattaa ruokapöydän hohtavilla pellavaliinoilla ”niin kauan kuin rakastaa miestään”. Lähde: Mainostoimisto Erva-Latvala, #622 ja #623
Otsikon mukaan tällä Emännän palstalla esitellään ”Muoteja ja käsitöitä” Pirkka-lehden malliin 1930-1950-luvuilta. Kesko Oy:n Pirkka-lehdistä löytyy vaatekappaleiden, asusteiden ja kodintekstiilien valmistusohjeiden lisäksi myös aikoinaan niin tarpeellisia vanhojen vaatteiden uudelleenmuokkausohjeita. Vinkkinä käsityöharrastajille: Elkassa olevissa arkistoissa on paljon erilaisia lehtiä, joista löytyy vanhoja ja vähän uudempiakin käsityöohjeita. Pirkka-lehtiä on tallessa 1930-luvulta 2000-luvulle saakka. Lähde: Kesko…
Nämä muotoilutoimisto Ergonomiadesign Oy:n suunnittelemat astiapiirustukset ovat 1970-luvulta. Kyseiset piirustukset on arkistoitu ED-Design Oy:n arkistoon. Klikkaa kuvia suuremmaksi.
Mainosten joukossa on yhä vieläkin tuttuja tuotteita, mutta myös tuntemattomampia tuotenimikkeitä. Suurin osa on mainostoimisto Erva-Latvalan arkistosta.
Yllätä perhe tai ystävät itse tehdyillä joulumakeisilla. Vuosikymmenien takaa olevat reseptit antavat yllätykseen oman säväyksensä. Ohjeet karkkileipurin avuksi on poimittu Pirkka-lehdestä, Enso-Gutzeitin ja Suomen Sokerin henkilökuntalehdistä 1940- ja 1950-luvuilta. Kukapa voisi vastustaa voipalloja tai kauraryyneistä ja perunoista tehtyjä marsipaaneja. Klikkaa kuvia suuremmaksi Lähteet: Enso-Gutzeit henkilöjulkaisut 6/1945 ja 2-3/1947 (#1085, 1086) Suomen Sokeri…
Hauskaa Joulua, Hyvää Joulua ja Rauhallista Joulua! Kirjavälityksen arkistossa on upea joulukorttikokoelma vuosilta 1932 – 1942. Kokoelma sisältää paljon perinteisiä joulupukki- ja joulutonttuaiheita. Lisäksi on melko modernejakin joulukuvia ja uskonnollisia aiheita. Tässä muutamia… Klikkaa kuvia suuremmaksi Lähteet: Kirjavälitys Oy:n arkisto (#107,108)
Teollinen muotoilija Pentti Leskinen (1929–2005) oli myös taitava hopeaseppä. Leskinen suunnitteli ja valmisti kauniita yksityiskohtia sisältäviä hopeakoruja, ja joidenkin yhteyteen hän kirjoitti myös niihin liittyvän runon. Kaikki kuvat ovat Pentti Leskinen arkistosta.
Hiihtokilpailut ovat olleet suosittuja talvitapahtumia eri tehtailla. Kilpailuja järjestettiin erikseen työntekijöille, virkailijoille ja työnjohtajille, työntekijöiden perheille ja lapsille. Saman yhtiön eri osastot tai tehtaat kilpailivat keskenään puulaakihengessä. Kiertopalkinnoista kilpailtiin ihan tosissaan ja välillä otettiin vähän rennommin. Hiihdettiinpä Hietasen sahalla 1930-luvulla ”Ukko- ja poikamieshiihtojakin”. Tähän artikkeliin on koottu otoksia eri tehtaiden kilpailuista, sekä aikuisten että…
Hota-pulveri oli alunperin tamperelaisen lääketehdas Starin valmistama särkylääke. Hota-pulverin valmistus alkoi vuonna 1929. Myöhemmin se havaittiin terveydelle vaaralliseksi ja sen valmistus lopetettiin 1990-luvulla. Mainosten perusteella se on auttanut kaikenlaisiin vaivoihin. Lähde: Mainostoimisto Erva-Latvalan arkisto #296
Kauniita vanhoja alkoholietikettejä Frenckellin arkistosta noin 1930-luvulta. Iso osa tuotteista taitaa olla edelleenkin markkinoilla, etiketit vaan ajan kuluessa muuttuneet tai vaihtuneet. Viinakkeet tosin katosivat jo 1950-luvun lopulla. Kielikello-lehden 1/1991 mukaan Viinake-sanaa käytettiin väkevien juomasekoitusten eli Cocktailien etiketeissä vuodesta 1933 – 1958.
Teollisuuden palosuojelutoiminta käynnistyi pääasiassa vakuutusyhtiöiden ansiosta. Vakuutusmaksut määritettiin tehtaan palontorjunnan ja paloriskien tason mukaan. Vakuutusyhtiöt alkoivat edellyttää ensin palokaluston ja sittemmin tehdaspalokuntien perustamista. Teollisuus-Paloa (Suomen Teollisuudenharjoittajain Keskinäinen Paloapuyhdistys) perustettaessa vuonna 1902 hyväksyttiin yhteinen periaate, että ”työskenneltäisiin yhdessä tulenvaaran vähentämiseksi” ja heti ensimmäisistä vuosista lähtien vakuutuksenottajia ohjattiin palosuojelun saralla. Vuoden 1905 ohjelehtisessä ”Palovarjeluslaitoksia” neuvotaan mm. paloavannon…
Yleisradio Oy perustettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926 ja yhtiön ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin eetteriin tasan 90 vuotta sitten, 9.9.1926. Elka haluaa onnitella merkkipäiväänsä viettävää Yleisradiota. Olemmehan me tehneet yhteistyötä Yleisradion kanssa jo vuosikymmenien ajan, ja toimimme Yleisradion asiakirja-aineiston historiallisena päätearkistona. Itse asiassa Yleisradion ensimmäinen arkistoluovutus Elkaan tapahtui vuonna 1986, eli tasan kolmekymmentä vuotta sitten.…
Emännän palstalla tällä kertaa herkkuja marjoista ja omenoista. Maistaisitko mieluummin ”Enkelin herkkua” vai ”Kaarnatorttua”? Lähteet: Mesikämmen-lehti, A. Ahlström Oy, Karhulan tehtaat Outokummun Sanomat, Outokumpu Oy:n arkisto Kauppa- ja Koti, Tuko Oy:n arkisto Sokeri Pohjalla -lehti, Suomen Sokeri Oy, pääkonttorin arkisto Sunilan Uutiset, Sunila Oy:n arkisto
Vähän sosiaalitoimen historiaakin Aikakoneessa. Vuonna 1879 vahvistettiin vaivaishoitoasetus, jossa jokainen kunta määrättiin laatimaan vaivaishoito-ohjesääntö. Galleriassa voi tutustua Kymin kunnan vaivaishoidon ohjesääntöön vuodelta 1895. Lähteet: Sunilan sahan työväen sairaus, hautausapu ja eläkerahasto
Jo vuoden 1951 tammikuussa alkoi Mylly-Matin perheen valmentautuminen Helsingin olympialaisiin. Mainossarjassa harjoitellaan koko perheen voimin sekä kesä- että talvilajeja. Mainossarja päättyy elokuussa 1952 toteamukseen ”Koville otti!”. Mylly-Matti, Pikku-Matti ja Mylly-Maija olivat Helsingin Mylly ja Kauppa Oy:n myllytuotemerkkejä. Yhä edelleen toimivan yhtiön nimi vaihdettiin olympiavuonna Helsingin Mylly Oy:ksi. Lähteet: Mainostoimisto Erva-Latvala #158 Klikkaa…
Suomen Kansan Ryhtiliike muodostettiin keväällä 1949 eri kansalaispiirien yhteiselimeksi, edistämään ryhdikkäämpiä, parempia ja ystävällisempiä kansalaistapoja. Tavoitteena oli saada vuoden 1952 olympiakisoihin mennessä aikaan yleisten käyttäytymistapojen kohenemista ja ryhdistäytymistä. Ryhtiliikkeen ”pitkän tähtäimen” ohjelma oli 1) yleisen tapakulttuurin kehittäminen, 2) kansamme ryhdistäytyminen suhteessa väkijuomien käyttöön ja 3) oikean urheiluhengen kasvattaminen. Propaganda pyrki pääsemään mahdollisimman hyvään tulokseen kahta…
Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun avasimme Aikakone-sivuston. Juhlan kunniaksi julkaisemme teitä lukijoita eniten kiinnostaneet artikkelit. Onko sinulla toiveita minkälaista sisältöä Aikakoneeseen haluaisit? Tykkäätkö enemmän vanhoista kuvista, mainoksista vai videoista? Laita meille kommenttia tähän alle tai vaikka sähköpostia e-posti@elka.fi. Tässä tulee Aikakoneen ensimmäisen vuoden top 5! Klikkaamalla kuvaa pääset suoraan artikkeliin. 1.…
Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa uittotöitä kuvattiin hyvin romanttisessa sävyssä. Eiköhän todellisuus ollut kuitenkin ihan toista: Raskasta ja vaarallistakin työtä usein kaukana kotoa keskellä ei mitään. Metsäteollisuusyhtiöiden arkistoista löytyy satoja kuvia uiton eri vaiheista, alkaen siitä kun puu kaadetaan aina siihen saakka kun puu nostetaan tehtaan rannassa ylös. Tähän kuvagalleriaan on koottu kuvia uittomiesten työmailta, siis järviltä,…
Emännän palstalla tällä kertaa mäntysuopamainoksia 1930-luvulta 1970-luvulle. Ensin kuitenkin vähän mäntysuovan historiaa. Mäntysuovan kehittäjänä pidetään insinööri Alfons Hällströmiä, joka toimi Enso-Gutzeit Osakeyhtiön sivutuoteosaston johtajana 1911–1945. Mäntysuopaa pidettiin aikanaan sulfaattiteollisuuden ”jätejalostuksen” huippusaavutuksena. Enso-Gutzeit-Tornator -henkilöjulkaisussa 1/1935 kerrotaan mäntysuovan valmistuksesta seuraavasti: ”Sulfaattiselluloosaa keitettäessä erottuu puuaineesta siinä ollut rasva, joka keräytyy tehtaassa käytetyn lipeän pinnalle raakana suopana. Tämä raaka suopa käsitellään…
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka täyttää toukokuussa 35 vuotta. Elka aloitti toimintansa 2.5.1981 ja on Suomen ainoa yritysten ja elinkeinoelämän asiakirjallisen historian säilyttämiseen erikoistunut laitos. Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaista elinkeinoelämää koskevan historiatiedon ja perinteen säilyminen. Elkassa oleva aineisto on tarkoitettu eri tieteenalojen tutkijoiden sekä muiden tiedon tarvitsijoiden hyödynnettäväksi. Tätä tarkoitusta varten Elka kerää, käsittelee…
Tämä on kuvakertomus kahdesta sotilaasta, Ensio Laihosta ja Urpo Niemisestä. Miehet viettivät melkein kaksi kuukautta vihollisen selustassa jouduttuaan juhannuksena v.1944 Syvärillä vihollisen yllättämiksi. TK-kuvaajien Paavo Kortteisen ja Esko Töyrin kertomus löytyi Sota-arkistoprojektin aineistosta ja oli alunperin tarkoitettu joko Suomen Kuvalehteen tai Hakkapeliitta-lehteen, mutta sitä ei kuitenkaan ilmeisesti julkaistu. Kertomus kokonaisuudessaan ja kuvat alkuperäisine teksteineen löytyvät oheisesta…
Emännän Wappunurkassa tarjoillaan tällä kertaa vähän erilaisia simareseptejä ja pientä purtavaa simalle kaveriksi. Perinteisen simaohjeen sijasta löytyy ohjeita, joissa simaan on laitettu selleriä, hunajaa tai olutta. Siman kanssa paistellaan ja sitten maistellaan pannumunkkeja, tippaleipiä ja voilehtiä. Ja vielä vappuaamuksi silliherkku. Hauskaa vapun odotusta! Lähteet: A&O Mikkonen #20 Suomen Sokeri Oy, pääkonttori #1084 TUKO…
Chymoksen tehdas perustettiin 28.3.1906. Tuolloin aloitti toimintansa insinööri Väinö Tammenoksan luonnonmehutehdas Imatran Tainionkoskella. Lappeenrantaan tehdas siirtyi vuonna 1922. Nykyisin Lappeenrannan tehdasta isännöi Fazer. Tässä artikkelissa on hauskoja mainoksia, jotka julkaistiin Chymoksen 40-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1946. ”Siihen aikaan kun…” -sarja esittelee tehtaan perustamisajankohdan elämää, mm. muotia, autoilua ja Helsinkiäkin. Mainosten teksteistä käy ilmi myös kieltolain ja…
Kirjavälityksen arkistossa on hienoja pääsiäiskortteja 1930- ja 1940-luvuilta. Aiheina on kaikki perinteiset pääsiäiskuvat, tiput, noidat, puput, mämmit ja muut.
Laukkuteollisuusliitto ry:n Laukkupeili-lehden 2/1969 mukaan ”muoti määrittelee suuntaviivat, tehdas luo sopusoinnun käytännöllisyyden ja kauneuden välille”. Laukkuteollisuusliiton arkistossa on hieno valokuvakokoelma 1960-luvun käsilaukkuja, olkalaukkuja ja muutamia matkalaukkujakin. Laukut on suomalaisten laukkuvalmistajien tuotteita, mutta valitettavan harvassa kuvassa mainitaan valmistaja. Tässä pieni otos valittuna yli sadan kuvan joukosta. Lähde: Laukkuteollisuusliitto ry:n arkisto #18,…
”Fiat – Petojen sukua” on tuttu slogan 1980-luvulta. Hankkijan ja Konelan arkistoista löytyi Fiat-ralliautoja eri vuosikymmeniltä. Hankkijan mustavalkoiset kuvat ovat 1970- ja 1980-luvuilta ja Konelan värikuvat Neste Rally Finlandista vuodelta 1997. Hankkija Keskusosuusliike #144 Konela Oy #278
Yritysarkistoista löytyy upeita turvallisuusjulisteita. Iso osa niistä on luonnollisesti vakuutusyhtiöiden tuottamia, mutta julisteita on syntynyt myös yritysten toimesta, erilaisten turvallisuuskampanjoiden myötä. Tapaturmat olivat valitettavan tavallisia tehtailla 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Työturvallisuuden eteen tehtiin kyllä työtä, oli tarkastajia ja jonkinlaisia turvavälineitäkin. Tapaturmien torjunnasta muistutettiin julisteilla, lähetettiin kiertokirjeitä, kirjoitettiin lehtiartikkeleita, runoja ja iskulauseita, piirrettiin sarjakuvia ja saarnattiin puheissa.…
Lähestyvän kevään yhteishaun kunniaksi jaamme arkistoistamme löytyviä koulutusvideoita. Videot ovat 1980- ja 1990-luvuilta. Lähteet: Ammatin aakkoset. Opetuselokuva. 1985. Pääosaesittäjä Pekka Ketonen. Ohjaus Jyrki Innamaa. Tilaajat Suomen työnantajain keskusliitto ja Taloudellinen tiedotustoimisto. Video on arkistosta Etelä-Savon kauppakamari, #17. Konepäällystöammatteja. Esittelyvideo. 1994. Pääosaesittäjä Antti Majanlahti. Tuottaja: Suomen Konepäällystö yhteistyössä: Suomen Varustamoyhdistys, Finergy – energia-alan keskusliitto. Video on arkistosta Suomen…
Lasiesineiden valmistuksessa on useita työvaiheita ennen kuin tuote päätyy käyttäjälle. Työvaiheita ovat mm. esineiden suunnittelu, lasimassan sulatus, prässäys, hionta, koristelu, ja esineiden pakkaaminen. Mäntyharjun Lasi Oy toimi vuosina 1968-1971. Ensimmäinen kristallimassan sulatus tapahtui 4.6.1968. Yhtiön tuotteita olivat puristamalla tai puhaltamalla valmistetut käyttö- ja koriste-esineet, mm. kulhot, lautaset, maljakot, sokerikot ja kermakot, kynttilänjalat, savukerasiat ja tuhkakupit. Sittemmin…
”… hän on kansanmies, originelli ja samalla sympaattinen. Hänen puhetapansa on tuoreen kansanomaista. Kun hän laukaisee jonkun jutun, tekee huomioitaan päivän tapahtumista tai filosofoi jostakin laajoille kansankerroksille läheisestä, helppotajuisesta aiheesta, niin hän joutuu väkisinkin suosituksi ja hänen saavuttamansa suosio lankeaa pakosta myös sen savukkeen osaksi, joka on hänen rakkain, erottamaton seuralaisensa.” Näin on lausunut mainostoimisto…
Sairaalalaitteiden suunnittelussa käyttäjälähtöisyys ja ergonomia ovat avainasemassa, kun tehdään niin potilaalle kuin henkilökunnalle tarkoituksenmukaisia ja turvallisia laitteita. Ansioitunut teollinen muotoilija Raimo Nikkanen on suunnitellut paljon sairaalateknologian laitteita. Jo Nikkasen muotoilutoimiston nimi Ergoplan Oy (1981–1993) kertoo hänen tärkeimmän lähestymistapansa: ergonomia ja käytettävyys. Hän onkin ollut keskeinen henkilö ergonomiatutkimuksen soveltamisessa tuotekehitykseen ja teollisen muotoilijan työhön. Nikkanen…
Tulitikku Oy:n arkistossa on hieno kokoelma tulitikkuetikettejä. Aineistoa digitoidessa huomattiin, että useissa etiketeissä on kuvattuna kolme eläintä, ihmistä tai esinettä, mm. Three Girls, Three Poodles ja Three Pipes. Mietittiin, mistä tämä johtuu. Onko tapa lähtöisin Ruotsin kolmesta kruunusta? Vai onko kyseessä joku heraldiikasta otettu käytäntö, kuvien sommittelu, taikausko tai vaan sattuma? Tulitikku…
Propagandalla, eli mielipiteiden muokkauksella, oli keskeinen rooli viholliskuvan muodostamisessa Toisen maailmansodan aikana. Räikeimmät esimerkit löytyvät varmastikin Natsi- ja Neuvostopropagandasta, mutta kyllä suomalaisetkin osasivat värikkään ilmaisun. Sen voi todeta katsomalla esimerkiksi alla olevia kuvia. Tähän artikkeliin on koottu kaksi kuvagalleriaa, joista ensimmäinen esittelee suomalaisten julkaisemaa propagandaa ja jälkimmäinen taas Neuvostoliiton suomalaisille kohdentamaa propagandaa. Galleria 1…
Lankapuhelin taitaa olla jo melkoinen harvinaisuus. Pohjoismaisena Arkistojen päivänä Elkassa esiteltiin televiestinnän kehitystä ja muuttumista. Tässä artikkelissa pieni katsaus näyttelyn kuva-aineistoon. Kuvat on peräisin mm. mainostoimisto Erva-Latvalan arkistosta ja Puhelin-lehdestä.
Pieniä ja suuria vetureita on höyrynnyt tehtaiden pihoilla ja ympäristössä pitkälle toista sataa vuotta. On vedetty puuta ja heinää ja kaikkea muuta. Vahinkojakin on sattunut.
Rautakirja Oy:n arkistossa on paljon kauniita Viipuri-kuvia. Kaupunkia on kuvattu eri puolilta. Katunäkymien lisäksi kuvia löytyy hienoista taloista, puistoista, patsaista, Viipurin linnasta ja satamasta. Kaiken lisäksi löytyy vielä kuvia talvisodan aikaan (1939-1940) vaurioituneesta kaupungista. Aikakone esittelee kaksi Rautakirja Oy:n kuvista koottua kuvagalleriaa: Viipuri ennen ja Viipuri jälkeen. Viipuri ennen …
Tällä ”Emännän palstalla” esitellään vuosikymmenien takaa muutama vinkki ruuan valmistukseen ja säilyttämiseen. Aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia vaati etenkin ruuan säilyttäminen melkoista kekseliäisyyttä. Nämä niksit ovat 1940- ja 1950-luvuilta ja löytyneet Serlachiuksen ja Enso-Gutzeitin henkilökuntalehdistä. Siis, tiesitkö että…
Hevonen on ollut mukana monessa. Perinteisesti maaseudulla hevosen avulla tehtiin peltotyöt, ajettiin heiniä, kuljetettiin tavaroita, vedettiin puut metsästä, käytiin kaupassa ja kirkossa. Maatalouden lisäksi hevonen oli merkittävä apulainen myös teollisuudessa ja palokunnan varusteetkin kuljetettiin hevospelissä. Uittotöissä muiden töiden lisäksi hevosta käytettiin pyörittämään vorokkia eli nostokelaa, jota hevoskierroksikin sanottiin. Sota-aikana hevonen veti mm. ampumatarvikkeita, ruokaa, kenttäkeittiöitä…
Pienoismallit ja hahmomallit kuuluvat olennaisena osana muotoiluprosessiin, jossa suunniteltavasta tuotteesta vaaditaan käsin kosketeltava malli tuotteen tutkimista ja havainnoimista varten. Esiteltäessä muotoiluratkaisua esimerkiksi asiakkaalle tai tulevalle käyttäjälle näistä malleista on suuri hyöty, sillä niiden avulla tuotteen ulkonäön ja toimivuuden arviointi on helpompaa kuin pelkästään esimerkiksi piirustusten ja valokuvien avulla. Pienoismallien kuvat on poimittu viideltä arkistoluovuttajalta. Ensimmäisenä…
”Kun aika tulee, saat ryhtyä rakentamaan jotain sellaista, mitä ennen ei ole ollut tässä maassa”, kerrotaan Enso-Gutzeit Osakeyhtiön toimitusjohtajan V.A. Kotilaisen lausuneen dipl.ins Eero Kalajalle. Kaukopään sellutehtaan rakennustyöt alkoivat kesällä 1934 Kaukopään lahden maankaivu- ja täyttötöillä. Tehtaan maankaivu tapahtui suurelta osin miesvoimin. Kaukopäätä suunnittelivat mm. diplomi-insinöörit Eero Kalaja ja Pentti Halle. Arkkitehtuurista vastasi Väinö Vähäkallio…
Englannin kuningatar Elisabeth II on 9.9.2015 hallinnut maataan kauemmin kuin kuningatar Victoria. Paljon matkusteleva kuningatar Elisabeth puolisoineen käväisi myös Suomessa vuonna 1976. Aikakoneessa kurkistetaan kuningattaren vierailuun Kankaan paperitehtaalla Jyväskylässä. Seurueessa olivat mukana mm. Suomen tasavallan presidentti Kekkonen, R. Eric Serlachius ja Gustaf Serlachius. Tehtaan läpi kuljettiin portilta portille 35,5 minuutissa. Kuningatar Elisabeth seurueineen nautti menun mukaisen,…
Säästöpankki – koululaisen pankki Olisikohan 1950-luvulta tämä Säästöpankin ihana koululaisten keräilykirja, johon liimattiin säästömerkkejä. Samalla opittiin tuntemaan suomalaisia kukkia, perhosia, kulkuneuvoja, liikennemerkkejä ja linnoja. Klikkaa kuvia niin näet sivut kokonaan.
Aikakoneen ”Emännän palstalla” esitellään kodinhoitoon ja perheeseen liittyvää opastusta, ohjeistusta ja valistusta vuosikymmenien takaa. Varsinkin 1940- ja 1950-luvuilla yritysten henkilökunnalle tarkoitetuissa lehdissä jaettiin naisväelle ohjeita kodinhoitoon ja muuhun perheen hyvinvointiin liittyen. Annettiin eri vuodenaikoihin sopivia ruoka- ja säilöntäohjeita sekä pukeutumisohjeita lapsille ja aikuisille. Kodin kalustamisessa neuvottiin ja annettiinpa parisuhdevinkkejäkin nuorille ja vähän vanhemmille vaimoille. Ruokaohjeista…
Yleisurheilun Pekingin 2015 MM-kisat alkavat viikonloppuna. Suuren urheilujuhlan tunnelmaa on myös Gilletten mainossarjassa 1930-luvulta. Mainokset löytyvät Mainostoimisto Erva-Latvalan arkistosta.
Maalaiskansakoulujen rakennuspiirustuksia Valmistanut Y. Sadeniemi vuonna 1910. Kuvasarjasta voi vaikka vertailla mitä eroa on naisopettajan ja miesopettajan koulujen piirustuksissa. Tai miten kahden opettajan koulu on eronnut yhden opettajan koulusta. Ainakin voisi päätellä, että naisopettajan on oletettu olevan naimaton, koska perheelle ei näyttäisi olevan tilaa kuten miesopettajan koululla. Koulujen piirustuksien lisäksi löytyy ulkohuoneita ja sauna. Kirja,…
Suomalaisella jalkineteollisuudella on pitkä historia. Mainostoimisto Erva-Latvala Oy:n asiakkaina ovat olleet monet suomalaiselle jalkinehistorialle merkitykselliset yritykset, kuten Aaltosen Kenkätehdas Oy, Partolan kenkätehdas, Kenkätehdas Väinö Huttunen Oy ja Nokia Suomen Kumitehdas Oy. Erityisesti urheiluvarusteista tunnettu Karhu myi myös urheilujalkineita ja nahkatuotteita valmistanut Friitalan nahkatehdas omisti myös kenkäkaupan. Kuvat ovat Erva-Latvala Oy:n arkistosta.
Hellaksen tehtaalta valmistuivat niin suklaakonvehdit, lakritsat kuin muutkin makeiset. Tässä esitellään erilaisten makeisten valmistusta. Kaikki kuvat ovat Leaf Oy:n arkistosta. Kuvat ovat 1960-70-luvulta.
Instrumentarium Oy:llä on pitkä historia silmälasikehysten myyjänä ja myös valmistajana. Erva-Latvala Oy teki Instrumentariumille mainoksia 1950- ja 60-luvuilla. Instrumentarium Oy aloitti omien silmälasikehyksiensä valmistamisen 1970-luvulla. Teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila työskenteli Instrumentarium Oy:llä/ Fenno-Opticilla vuosina 1978-1982, jolloin hän halusi panostaa kehysten ergonomiaan ja teknisiin ominaisuuksiin. Suunnittelijan ensimmäiset kehykset tulivat markkinoille vuonna 1980 ja ne markkinoitiin nimillä Elegantti…
Filmillä esitellään louhintatyötä Ylöjärven kaivoksella. Filmin alussa näytetään, kun kaivostyöntekijät räjäyttävät ja poraavat kalliota ja seurataan kaivinkoneiden työtä. Lopussa on pätkä lasten mäenlaskusta sekä heinätöistä heinäpellolta. Filmi on mustavalkoinen ja mykkä. Vuodelta 1944.
Teollinen muotoilija Pentti Leskinen toimi Exel Oy:n Silenta-kuulosuojainten tuotekehitysryhmässä vuosina 1968 – 1978. Hänen tehtävänään oli suojainten ideointi sekä hahmomallien ja prototyyppien rakentaminen. Kun Leskinen sai kuulosuojaimen kehittämistyön tehtäväkseen, hän päätti tehdä niistä luksusta. Aikaisempia malleja ei Leskisen mukaan juuri käytetty, koska ”ihmiset näyttivät niissä kummallisissa koteloissa lähinnä Mikki Hiiriltä”. Muodon kuulosuojaimille hän keksi katsoessaan…
Aaro Karjalaisen postikorttikokoelma sisältää toista tuhatta postikorttia 1800-luvun lopulta alkaen. Kokoelman teemana on ollut metsäteollisuus. Kuitenkin niin, että samalla on syntynyt melko kattava kokoelma kuvia suomalaisesta maisemasta ja maaseudusta. Nämä maisemakortit on poimittu tähän juhannuksen ja lomakauden alkamisen kunniaksi.
Salora on tärkeä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Pienessä salolaisessa radiopajassa toimintansa aloittaneesta Salorasta kasvoi merkittävä työllistäjä ja Euroopan johtava väritelevisioiden, satelliittivastaanottimien, monitorien ja komponenttien valmistaja. Salora valmisti erilaisia elektroniikkalaitteita, mutta 1960-luvun kuluessa televisioiden valmistuksesta muodostui Saloran keskeisin toimiala, jolloin ryhdyttiin määrätietoisesti panostamaan televisioiden kehitystyöhön. 1970-luku merkitsi televisioiden muotoilun murrosta, kun ulkoasun toteuttaminen vakiintui alan ammattilaisten käsiin.…
Ehkä tänään ei olisi sopivaa kehottaa perheenemäntää tupakoimaan lastenhoidon ja ruuanlaiton keskellä tai kertoa että saksalaiset juovat olutta lapsesta lähtien.
D. Winter & Co Oy Tamperelaisen tapetti- ja väritehdas D. Winter & Co Oy:n menestysartikkeli 1930-luvulla oli kiilloitusvaha. Vahamainoksissa seikkailivat ”neekeripojat” Sam ja Jim. Mainossarja on oman aikansa kuvaaja, eikä tänä päivänä olisi mitenkään mahdollista.
Exel Oy aloitti maastohiihtosauvojen valmistuksen vuonna 1973. Tuolloin yritys kokosi ryhmän kehittämään tuotteita komposiittirakenteisesta muovilasikuituputkesta. Exel Oy:n valmistamat suksisauvat ovat erinomainen esimerkki monialaisen ryhmän työpanoksesta, jossa Exelin kehittämä sauvaputkien valmistusmenetelmä, laadunvalvonta sekä tuotteeseen ja sen käyttöominaisuuksiin liittyvät yksityiskohdat yhdessä luovat menestyksekkään tuotteen. Korkealaatuisen sauvaputken lisäksi tärkeä tekijä Exelin menestyksessä oli sauvan muiden osien tehokas tuotekehittely.…
Kari-tuoli on kalustanut Suomen julkisia tiloja yli neljänkymmenen vuoden ajan ja se onkin saavuttanut klassikon arvostetun aseman. Kari-sarjan ensimmäinen tuoli, Kari 1, valmistui vuonna 1969. Tuoleja valmistettiin aluksi Korhosen huonekalutehtaalla Alvar Aallon tuotteiden rinnalla. Kun ensimmäinen Kari-tuoli tuli tuotantoon, ei vielä ollut ajatusta kokonaisesta kalustesarjasta. Myönteinen palaute kannusti tekijöitä jatkamaan, ja vuosien myötä Kari-sarja kasvoi…
Mainostoimisto Erva-Latvalan arkistossa on runsaasti 1920- ja 1930-luvun Ford-mainoksia. Erva-Latvala Oy syntyi yhdysvaltalaisen mainostoimiston Erwin, Wasey & Co. Ltd:n perustaessa mainostoimistoja ympäri maailmaa Ford Motor Companyn mainostamista varten.
Sinebrychoff Oy:n arkistossa on upeita vanhoja olutetikettejä. Etiketit ovat noin vuosilta 1920 – 1940. Tarkempia tietoja oluiden valmistusvuosista ei valitettavasti ole.
Frenckellin kirjapainon arkistosta löytyy Fazerin hienoja vanhoja karamellikääreitä ja -pusseja. Huomio kiinnittyy makeiskääreiden niin koristeellisiin kuvioihin kuin niukkaan graafiseen linjaan. Arkistosta löytyy kääreitä niin karamelleihin, yskänpastilleihin, suklaaseen kuin kaakaoonkin. Karamellikääreet ovat Frenckellin kirjapainon arkistosta. Enemmistö kääreistä on 1930-luvulta, mutta valitettavasti tarkka tieto ajankohdasta puuttuu.
Vuosina 2009 – 2010 toteutetussa Yksityisten keskusarkistojen Pikadigi-projektissa digitoitiin Elkan aineistoista mm. 1005 kpl isokokoista (A4 – A0) rakennuspiirustusta Forssa Oy:n arkistosta. Forssan teollisuusmiljöön vanhimmat rakennukset on suunnittellut kuuluisa ruotsalaissyntyinen arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz (1815 – 1862). Tälle sivulle on koottu ”maistiaisiksi” muutamia näyttäviä piirustuksia Forssan arkistosta.
Porin keskustassa toimi samalla paikalla olutpanimo vuodesta 1853 aina vuoteen 2009 saakka. Vuonna 1928 paikalliset panimot yhdistyivät Porin Oluttehdas Oy:ksi, joka tuli erityisen kuuluisaksi Karhu-oluestaan. Oluttehdas kuului välillä Pyynikki-yhtiöön, välillä se toimi itsenäisenä ja vuodesta 1972 alkaen omistajana toimi Sinebrychoff. Oluen lisäksi Porissa, ja tytäryhtiössä Raumalla, valmistettiin myös makeita virvoitusjuomia, joita esitellään tällä sivulla. Kuvat…
Perinteikkään Hellaksen makeistehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1890, jolloin Nuchim Bonsdroff perusti Helsingfors Nya Karamellfabrikin. Hän perusti vuonna 1899 yritykselleen Turkuun sivutoimipisteen, jonka Rudolf Gardberg osti itselleen vuonna 1910 ja nimesin sen uudelleen Hellakseksi. Yritys päätyi vuonna 1931 Heikki Huhtamäen haltuun ja jatkoi toimintaansa nimellä Huhtamäki-Hellas Oy aina vuoteen 1989 asti, jolloin nimeksi vaihdettiin Leaf Oy.…
Matkailu Ihmisten kaukokaipuuta ovat mainostoimistojen ja matkailualan ammattilaiset osanneet käyttää hyödykseen pidemmän aikaa. Matkailun mainonnalla on aina haluttu tehdä selkeä pesäero arjen ja loman välille. Monesti mainokset ovat värikkäitä ja iskulauseita täynnä. Iskulauseet kuten ”Tee, mitä et yleensä tee” sekä ”Tehkää kapina: Paetkaa arkea laivalomalle” luovat odotuksia ja mielikuvia matkaa suunnittelevan mieleen. Värikkäät kuvat ja…
Elkassa on yksi Suomen suurimpia, ellei suurin, vanha valokuvakokoelma Suomen kirkko-rakennuksista. Valokuvat ovat tulleet Elkaan Seurakuntain Keskinäisen Paloapuyhtiön aineiston mukana. Kokoelma käsittää 2890 valokuvaa kirkoista sekä myös joistakin pappiloista. Suurin osa valokuvista on 1920 – 1940 -lukujen ajalta. Valokuvista yli 1800 on rakennusten ulkokuvia ja yli 900 sisäkuvia. Kuvien joukossa on myös pieni määrä kuvia…
Vuonna 1641 perustettu Billnäsin ruukki alkoi 1800-luvun loppupuoliskolla valmistaa erilaisia työkaluja, takeita, kuten niitä tuolloin kutsuttiin. Billnäsin kuuluisia amerikkalaismallisia konttorikalusteita alettiin valmistaa vuonna 1909. Työkalujen ja huonekalujen valmistusta jatkettiin Billnäsin liityttyä osaksi Fiskars-yhtiötä vuonna 1920. Billnäsin takeista on kuuluisa Fiskarsin kirveskin siis alkunsa saanut. Billnäsin tehtaan osakeyhtiön mainoksessa maataloudellinen ammattilehti Maa kirjoittaa vuonna 1927 seuraavasti:…
Riihimäen Lasi Oy, alkuperäiseltä nimeltään Osakeyhtiö Riihimäki, perustettiin vuonna 1910. Tehdas valmisti sekä teollista että taidelasia. Riihimäen lasitehdas oli ensimmäinen suomalainen lasitehdas, joka käytti taiteilijoita muotoilijoina. Ensimmäisiä malleja tilattiin taiteilijoilta jo 1920-luvulla. Monille tutuissa lasipurkeissa komeili arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1912 suunnittelema ilves, Riihimäen tavaramerkki. Tehdas järjesti taide- ja käyttölasin suunnittelukilpailuja, joissa uudet suunnittelijat pääsivät…
Lassila & Tikanoja Osakeyhtiö oli 1950-luvulla tekstiili- ja lyhyttavarain tukkutalo. Yhtiö lanseerasi mainostoimisto Erva-Latvalan avustuksella kaksi suomalaisia kauppiaita esittelevää lehtimainossarjaa. Ensimmäinen oli nimeltään ”Suomalaisia kauppiasperinteitä”. Sarjassa esiteltiin enemmän tai vähemmän tunnettuja kauppiassukuja ympäri Suomea. Otsikolla ”Sepän pojasta porvarikastin kansoittaja” kerrottiin pohjanmaalaisesta Penttilän kauppiassuvusta. Pohjoiskarjalaista yrittäjähenkeä edusti Pekka Kotilainen, jonka jäljiltä kauppiaita oli jo neljässä polvessa.…
Jatkosodan aikana Tampella oli korjannut ja modifioinut sotasaalisaseita sekä valmistanut ulkomailla suunniteltuja aseita lisenssillä, mutta heti sodan päättymisen jälkeen aseosaston toiminta ajettiin alas. Puolustusvoimat halusi kuitenkin aloittaa kotimaisen yleistykkimallin suunnittelun, jolloin Tampella oli sota-aikaisen kokemuksensa takia luonnollinen valinta yhteistyökumppaniksi. Pääesikunnan tekemien alustavien määritelmien mukaisesti tykin kaliiberi olisi 122 – 150 millimetriä ja kantama 25 kilometriä.…
BMV, eli Björneborgs Mekaniska Verkstad, rakensi vuonna 1885 kuvassa näkyvän hienon höyrylaivan S/S Concordian. Alus oli 43 metriä pitkä ja kymmenen hyttipaikan ansiosta se pystyi rahdin lisäksi kuljettamaan myös matkustajia. Laivan tilannut Concordia Ångfartygsaktiebolaget käytti sitä aluksi liikennöintiin Porin ja Pietarin välillä, mutta vuonna 1894 reitti laajeni linjalle Sundsvall—Söderhamn—Pori—Helsinki—Pietari. Tuolloin autonomian ajan lopulla Concordiaa tituleerattiin…
”Kaunis kuin lentokoneen moottori.” Näillä sanoilla Oy Slev Ab:n perustaja ja toimitusjohtaja teollisuusneuvos Erik Isomaa luonnehti Pekka Wikströmin muotoilemaa Slevin pyöreää sähkökiuasta. Wikström itse piti kiukaan muotoilua idealtaan rohkeana ja hän kertoi pyöreän mallin johtuneen kiukaan tuotantotekniikasta: ”Jo ennen sotia oli sähköhellojen valmistuksessa otettu käyttöön lasiemalipintojen polttaminen emalinpolttouunissa. Sen melko matalaan tilaan ei kookas kiuas kokonaisena…
Uudessakaupungissa sijaitsevalta Saab-Valmet Oy:n tehtaalta rullasi 13.11.1969 ulos ensimmäinen suomalaisvalmisteinen Saab. Tiedotusvälineiden läsnäollessa auto seppelöitiin ja sille annettiin nimeksi EKA-96. Myöhemmin samana päivänä auto toimitettiin Helsinkiin, jossa se luovutettiin tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Autonvalmistus on Uudessakaupungissa jatkunut keskeytyksettä tähän päivään saakka, ja linjastolta on rullannut ulos…
Elokuussa 1954 valmistui Savonlinnan Laitaatsillassa Enso-Gutzeitin asuntoproomu Iso-Iita. Asuntoproomu oli tarkoitettu metsätyöntekijöiden asunnoksi Saimaan saariston sokkeloisilla alueilla. Kesäisin proomua vedettiin hinaajalla saaresta toiseen. Talveksi asuntoproomu sijoitettiin jonkun isomman asumattoman työmaan yhteyteen. Proomussa oli 20 miehen asuinhuone, työnjohtajan huone, emännän huone, keittiö, sauna ja vaatteiden kuivatushuone. Uutuutena Iso-Iitaan oli laitettu myös keskuslämmitys. Enso-Gutzeitilla oli tapana nimetä…
