Lukemista jouluksi, yli sadan vuoden takaa. Joululehteä julkaisivat aviopari Alli Trygg-Helenius ja Matti Helenius vuosina 1898 – 1907. Alli Trygg-Helenius oli raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg perusti 1880-luvun lopulla Sörnäisiin Kansankodin, jonka keittiöstä jaettiin ruokaa työväestölle. Lisää Alli Tryggin elämästä Naisten Ääni -sivulta. Lehdet sisältävät joulutarinoita ja -runoja, lasten ja koko perheen yhteisiä leikkejä sekä…
Suomen lasten elämää 1800-luvun lopulla kuvaa ”Kuvia Suomen lasten elämästä” -kirja. Se sisältää lasten puuhia kymmenen R. Åkerlundin piirroksen verran, eri vuodenajoilta. Kuvissa ollaan muun muassa marjassa, mäenlaskussa ja joulukirkkomatkalla. Runomitassa olevat selitykset piirroksiin on sommitellut Juhani H. Kuten kirjasta huomataan painotalossa on H:n viereen kirjoitettu lyijykynällä Aho ja sitten vedetty yli. Kuka siis oli…
Hieno kokoelma suomalaista rakennushistoriaa 1900-luvun vaihteen molemmin puolin on piiloutunut Elkaan Högforsin valimon lämmityslaitepiirustusarkistoon. Högforsin valimolle perustettiin 1800-luvun lopulla lämpöteknillinen osasto lämmityslaitteiden suunnittelua, valmistusta ja asennusta varten. Högforsin tuotantoon ilmestyivät ensimmäisenä Suomessa 1903 radiaattorit ja heti niiden jälkeen keskuslämmityskattilat. Vuosisadan vaihteessa Högforsin lämmitys- ja tuuletuslaitteita asennettiin useisiin isompien paikkakuntien uudisrakennuksiin. Lähinnä pohjapiirustuksia sisältävästä arkistosta löytyy…
Tässä artikkelissa esiteltävät Taiteilijaseuran joululehdet julkaistiin vuosina 1894 – 1896. Lehtien kirjoittajat ja kuvittajat olivat Suomen eturivin taiteilijoita ja kirjailijoita, mm. Albert Edelfelt, Helene Scherfbeck, Sakari Topelius ja Juhani Aho. Vuoden 1895 joululehdessä käydään keskustelua Suomen kansallisväreistä ja esitellään valtiosihteereitä kuvien kera. Suomen nuorimmat laulajattaret ja ”Suomen kansan kruunajaislahja Heidän Keisarillisille Majesteeteilleen” esitellään vuoden 1896…
Hackmanin pääkonttorin arkistossa on Hackman & Co Nurmen hienotaetehtaan kuvasto vuodelta 1878. Tehdas toimi Vahvialassa Nurmen kylässä vuosina 1875 – 1891. Vuonna 1891 tehdas siirrettiin Leppävirran Sorsakoskelle. Kuvasto on saksankielinen ja sisältää pääasiassa veitsiä, haarukoita, puukkoja ja saksia. Kuvaston lopussa on Nurmis-luistimien teriä ja niiden luonnoksia. Klikkaa kuvia suuremmaksi. ” order_by=”sortorder” order_direction=”ASC” returns=”included”…
Joulukuun 28. päivänä 1847 allekirjoittivat ruotsalaissyntyinen Axel Wilhelm Wahren ja helsinkiläiset liikemiehet Conrad Hernmarck ja kauppaneuvos Henrik Borgström yhtiösopimuksen, jossa ilmoittivat perustavansa Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiön. Hernmarck ja Borgström sitoutuivat antamaan perus- ja liikepääoman ja Wahren puolestaan lupasi, paitsi varojaan, myös ”laitoksen hyödyksi ja menestymiseksi omistamaan kaiken sen työn, vaivan ja huolenpidon, jonka neroni ja ammattikokemukseni…
Vähän sosiaalitoimen historiaakin Aikakoneessa. Vuonna 1879 vahvistettiin vaivaishoitoasetus, jossa jokainen kunta määrättiin laatimaan vaivaishoito-ohjesääntö. Galleriassa voi tutustua Kymin kunnan vaivaishoidon ohjesääntöön vuodelta 1895. Lähteet: Sunilan sahan työväen sairaus, hautausapu ja eläkerahasto