Avainsana: sota-aika

Pula-aikaan v. 1917 -1918

Haasteita Elintarvehallituksella keväällä 1918. Elintarvehallitus oli suomalainen keskusvirasto, joka toimi vuosina 1917–1918. Se vastasi elintarvikkeiden saatavuudesta. Pääjohtajana toimi W.A. Lavonius. Keskusosuusliike Hankkijan arkistossa on avoin kirje vuodelta 1917 ja nippu lehtileikkeitä keväältä 1918. Leikkeistä selviää, millaista sääntelyä tarvittiin, jotta tuolloin saatiin rajalliset elintarvikevarastot riittämään kaikille ja ”yhteiskunta säästyy syöksymästä uudestaan kumoukseen, jonka aiheuttaisi vähävaraisten kansankerrosten joutuminen…

”Rehutalven herkkuruokaa” ja muita sieniruokaohjeita

Tänä vuonna on ollut erityisen hyvä sienisyksy. Vaihtelua ruokapöytään voi saada sota-ajan sieniruokaohjeista, joita löytyy yritysten henkilöstölehdistä. Sienillä täydennettiin pula-ajan ruokavaliota ja korvattiin lihaa ja muita vaikeasti saatavia ruoka-aineita. Auvo Taivalvuon hienon sienikuvan alapuolella ruoka-ohjeita 1940-luvulta. Lähteet Outokumpu Oyj, Outokummun Sanomat G.A. Serlachius Oy, Tehdas ja Me-lehdet Tampella Oy, Tampella Tänään -lehdet

Sisua monessa muodossa

Sisun määritelmä kielitoimiston sanakirjassa: ”sitkeä, hellittämätön tahdonvoima, sinnikkyys, lannistumattomuus; uskallus ja rohkeus”. Suomalainen sisu liitetään sotaan, urheiluun, työhön ja raatamiseen, sitkeään päättäväisyyteen ja periksiantamattomuuteen. Sisu voi olla myös kurkkupastilli, kuorma-auto tai rukkaset. Lähteet: Kuvien lähteet kuvateksteissä Video Mainosarkistosta

Pula-ajan herkkuja

Vuoden 1939 syksyllä aloitettiin elintarvikkeiden säännöstely Suomessa ja sitä jatkui aina 1950-luvun alkuun saakka. Tiukimmillaan säännöstely oli 1941–1945. Silloin lähes kaikki tärkeimmät elintarvikkeet olivat säännösteltyjä. Peruna oli tuolloin suomalaisen ruokavalion perustana, koska se oli säännöstelyn alaisena vain lyhyen ajan jatkosodan päätyttyä. Outokumpu Oy:n henkilökuntalehdestä, Outokummun Sanomista, löytyy yllä mainitulta ajalta runsaasti pula-ajan ruokaohjeita. Perunaa ja…

Suomalaisella sisulla omalle puolelle

Tämä on kuvakertomus kahdesta sotilaasta, Ensio Laihosta ja Urpo Niemisestä. Miehet viettivät melkein kaksi kuukautta vihollisen selustassa jouduttuaan juhannuksena v.1944 Syvärillä vihollisen yllättämiksi. TK-kuvaajien Paavo Kortteisen ja Esko Töyrin kertomus löytyi Sota-arkistoprojektin aineistosta ja oli alunperin tarkoitettu joko Suomen Kuvalehteen tai Hakkapeliitta-lehteen, mutta sitä ei kuitenkaan ilmeisesti julkaistu. Kertomus kokonaisuudessaan ja kuvat alkuperäisine teksteineen löytyvät oheisesta…

Propagandaa puolin ja toisin

Propagandalla, eli mielipiteiden muokkauksella, oli keskeinen rooli viholliskuvan muodostamisessa Toisen maailmansodan aikana. Räikeimmät esimerkit löytyvät varmastikin Natsi- ja Neuvostopropagandasta, mutta kyllä suomalaisetkin osasivat värikkään ilmaisun. Sen voi todeta katsomalla esimerkiksi alla olevia kuvia. Tähän artikkeliin on koottu kaksi kuvagalleriaa, joista ensimmäinen esittelee suomalaisten julkaisemaa propagandaa ja jälkimmäinen taas Neuvostoliiton suomalaisille kohdentamaa propagandaa.   Galleria 1…

Hevonen työkaverina

Hevonen on ollut mukana monessa. Perinteisesti maaseudulla hevosen avulla tehtiin peltotyöt, ajettiin heiniä, kuljetettiin tavaroita, vedettiin puut metsästä, käytiin kaupassa ja kirkossa. Maatalouden lisäksi hevonen oli merkittävä apulainen myös teollisuudessa ja palokunnan varusteetkin kuljetettiin hevospelissä. Uittotöissä muiden töiden lisäksi hevosta käytettiin pyörittämään vorokkia eli nostokelaa, jota hevoskierroksikin sanottiin. Sota-aikana hevonen veti mm. ampumatarvikkeita, ruokaa, kenttäkeittiöitä…