Kun ensimmäinen Kari-tuoli tuli tuotantoon, ei vielä ollut ajatusta kokonaisesta kalustesarjasta. Myönteinen palaute kannusti tekijöitä jatkamaan, ja vuosien myötä Kari-sarja kasvoi yhdeksi Suomen laajimmista julkisten tilojen yhtenäisistä kalustemallistoista. Kari-mallistoon kuuluu kalusteita monipuolisesti yleistuoleista ja pöydistä aulakalusteisiin ja sohvaryhmiin. Ne kattavat koko julkisen tilan pöytä- ja istuinhuonekalujen tarpeen. Kari-huonekalusarjan pitkäikäinen menestys perustuu lujuuteen ja kestävyyteen, laajaan käyttöalueeseen ja käyttömukavuutta lisääviin tekijöihin. Olennainen menestystekijä on varmasti myös selkeä ja ajaton muotokieli.

Tuottaessaan huonekaluja julkisiin tiloihin Korhonen oli havainnut pahaksi puutteeksi sen, että markkinoilta ei löytynyt päällekkäin pinottavaksi sopivaa, käsinojallista pikkutuolia. Asikaisen suunnitteleman Kari-sarjan ensimmäinen tuoli, Kari 1, valmistui vuonna 1969. Tuoleja valmistettiin aluksi Korhosen huonekalutehtaalla Alvar Aallon tuotteiden rinnalla. Vaaleasta koivusta tehdyt huonekalut muistuttivat materiaaliltaan Aallon tuotantoa, ja Aalto itsekin koki Kari-tuolin oman mallistonsa kilpailijaksi. Kari-tuolien suosio kasvoi tasaisesti 1970-luvulla, ja ne olivat tuttu näky monissa julkisissa tiloissa ympäri Suomea. Niitä myytiin paljon myös ulkomaille.

Kari-tuolien valmistaminen alkoi viedä yhä suuremman osan tehtaan kapasiteetista, mikä näkyi välillä Aallon huonekalujen toimitusaikojen pitenemisenä. Kiistelty Kari-tuoli poistui tehtaan tuotannosta, kun Pekka Korhonen alkoi vuodesta 1979 lähtien valmistaa Kari-kalusteita omassa P.O. Korhonen Oy:n nimeä kantavassa tehtaassaan Ruskossa, myöhemmin Raisiossa. Tehtaan tuotanto perustui kokonaan Kari-mallistoon ja P.O. Korhonen kasvoi kansainvälisesti arvostetuksi huonekalualan yritykseksi. Vuonna 1980-luvulla julkisten tilojen kalusteita valmistava yritys Martela Oy kiinnostui Kari-huonekalusarjasta. Kari-malliston katsottiin sopivan erinomaisesti Martelan myyntiohjelmaan, ja yhtiö hankki tehtaan omistukseensa. P.O. Korhonen jatkoi kuitenkin myös tämän jälkeen Kari-tuotteiden valmistusta itsenäisenä tytäryhtiönä.

P.O. Korhosen huonekalutehdas

Kari Asikainen

Kari-tuolin suunnittelija, sisustusarkkitehti Kari Asikainen, on Suomen tunnetuimpia huonekalusuunnittelijoita. Hän on toiminut myös teollisen huonekalusuunnittelun professorina ja Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan johtajana. Asikaisen suunnittelufilosofiana on pyrkimys yksinkertaisiin ja ajan hammasta kestäviin muotoihin, jotka sopivat niin vanhaan kuin uuteenkin arkkitehtuuriin. Hän näkee huonekalun aina osana kokonaisuutta eli rakennusta. Suunnittelutyössään Asikainen on tavoitellut yhtaikaa rakenteellista lujuutta ja keveyttä, toimivuutta eri käyttötilanteissa sekä hyvää ergonomiaa estetiikasta tinkimättä.

Erilaiset rakenne- ja materiaalikokeilut ovat aina kiinnostaneet Kari Asikaista. Hän on kritisoinut pelkästään estetiikkaan keskittyvää huonekalusuunnittelua, sillä hänen mielestään hyvältä huonekalulta vaaditaan paljon muutakin kuin pelkkää ulkonäköä. Suunnittelun lähtökohtana täytyy olla käyttötarkoituksen sanelemat tarpeet, joista syntyy mitoitus, materiaali ja muoto. Tuolien suunnittelu on Asikaisen mielestä haasteellisempaa kuin muiden esineiden. Tuoli vaikuttaa voimakkaasti kosketusaistiin, ja kosketuksen estetiikka kuuluu siten tärkeänä osana tuolin muotoiluun. Tuolin on oltava hyvä istua, ja sen on sovittava siihen käyttöön, mihin se on tarkoitettu. On helppoa suunnitella pelkästään kaunis tuoli, tai ergonomisesti hyvä tuoli, tai kestävä tuoli, tai halpa tuoli. Sitä vastoin hyvän tuolin, jossa kaikki osaominaisuudet on ratkaistu hyvin ja oikein painottaen, suunnittelu on Asikaisen mielestä erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta. Mutta juuri siksi niin mielenkiintoista.

Ensimmäinen Kari-sarjan tuoli, Kari 1, sai alkunsa Kari Asikaisen opiskeluaikaisten ajatusten pohjalta. Tuolin materiaaliksi valikoitui muotoon puristettu koivuviilu, sillä puun taivutustekniikka oli jo tuolloin Korhosen tehtaalla pitkälle kehitetty. Tuolin kokoonpano toteutettiin modernilla ruuviliitostekniikalla. Ruuviliitosten hyötynä oli, että ne olivat kestävämpiä kuin liimaliitokset ja tuolit voitiin pintakäsitellä ja kuljettaa pienemmissä pakkauksissa. Pekka Korhonen toteutti suunnitelmien pohjalta tuolin prototyypin, jota Asikainen kotonaan vielä "sahaili ja viilaili" ja niin tuoli oli valmis. Tuoli tuli tuotantoon vuonna 1969, ja ensimmäiset tuolit toimitettiin Turkuun Hospiz-kahvilaan. P.O. Korhonen on valmistanut tuolia jo yli puoli miljoonaa kappaletta, ja se on tuotannossa yhä edelleen. Vuodesta 2010 lähtien sitä on valmistanut lisenssillä myös japanilainen ACTUS.

Kari 1 on käsinojallinen pikkutuoli, pinottava ja riviinkytkettävä. Tuoli on kevyt, mutta silti konstruktioltaan äärimmäisen vahva. Tuolin perusmalli on yksinkertainen ja kaunis, joten se mukautuu hyvin erilaisiin tiloihin ja on muotoilultaan ajaton. Se on ollut erityisesti arkkitehtien suosima julkisten tilojen yleistuoli. Tuolin suunnittelussa pyrittiin ulkonäköön, joka soveltuisi yhtä hyvin sekä vanhoihin että uusiin rakennuksiin ja koteihin yhtä hyvin kuin julkisiin tiloihin. Tuoli ei siten saanut olla liian "voimakkaasti" muotoiltu. Ehdoton vaatimus oli, että tuolissa oli mukava istua. Muotoonpuristamistekniikka antoi hyvät mahdollisuudet tuolin rungon ergonomisesti oikeille kaarevuuksille.

Kari Asikainen pitää Kari-sarjan ensimmäisen tuolin suunnittelua vaikeimpana. Kun hän lopulta löysi oikean muotokielen, oli siinä helppo pysyä. Hyväksi havaitusta tuolista onkin vuosikymmenten mittaan suunniteltu erilaisia muunnoksia, kuten käsinojaton Kari 2, Kari 4 kaksinkertaisella käsinojalla sekä korkealla selkänojalla varustettu Kari X.

Vuonna 1982 tuotantoon tuli verhoilematon ja pinottava, käsinojaton pikkutuoli Kari 3. Tuoli rakennettiin kestämään kovaa kulutusta sellaiseen käyttöön, johon verhoiltu malli ei soveltunut. Kari 3 poikkesi aiemmista Kari-tuoleista, sillä se on kokonainen kappale, eikä siinä ole ruuviliitoksia. Kari 3 -tuoli on konstruktiivisessa mielessä mahdollisimman yksinkertainen, ja koska verhoilua ei ole, on koko tuolin rakenne näkyvissä. Rakenteen yksinkertaisuudesta huolimatta sen valmistusmenetelmän kehittäminen vaati kuitenkin paljon työtä.

Kuten kaikkien Kari-sarjan kalusteiden runkorakenteissa, on Kari 3 -tuolissakin käytetty viiluntaivutustekniikkaa, joka antaa kalusteille tyypillisen muodon, keveyden ja lujuuden. Verhoilun puuttumisesta huolimatta on tuolissa saavutettu sen kolmiulotteisen taivutuksen ansiosta puutuolille poikkeuksellisen hyvä istumamukavuus. Kari 3 oli heti kaupallinen menestys, ja sitä tilattiin isoja sarjoja lukuisiin Euroopan maihin. Myyntimenestyksen lisäksi puhdaslinjaisesti muotoiltu tuoli palkittiin vuonna 1982 myös Sisustusarkkitehdit SIO ry:n palkinnolla vuoden parhaana suomalaisena julkisten tilojen huonekaluna.