Saabia valmistettiin Suomessa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Automerkin valmistus Suomessa alkoi vuonna 1968, kun autotehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin Oy Saab-Valmet Ab:n nimellä Valmetin ja ruotsalaisen Saab-Scania Ab:n yhteisyrityksenä.

Autotehtaan perustamisella haluttiin luoda Suomeen autoteollisuuteen liittyvää osaamista, rakentaa osatoimittajien verkkoa ja tarjota uusia työpaikkoja. Tehdasta perustettaessa tavoitteena oli tehdä Saabeja ensi sijassa Suomen markkinoille, mutta ovet avautuivat myös vientimarkkinoille.

Vuonna 1992 yritys siirtyi kokonaan Valmetin omistukseen, ja vuonna 1995 siitä tuli Valmet Automotive Oy. Saabin historia Suomessa päättyi vuoteen 2003, kun Cabrioletin valmistus siirrettiin Graziin Itävaltaan. Noina 34 vuotena Suomessa ennätettiin valmistaa yhteensä 738 135 Saab-henkilöautoa.

Lauri Törhösen ohjaama lyhytelokuva Saab Suomesta 1968 – 1988
Katso video. (mp4)
Katso video. (wmv)

1980-luvun puolivälissä Oy Saab-Valmet Ab alkoi panostaa tuotekehitykseen ja siitä tuli yhtiön nopeimmin kasvavia toimintoja. Päätös perustui Saab-Scanian ja Saab-Valmetin yhteistyön laajentamiseen, joka käsitti myös tuotekehityksen. Vuonna 1987 valmistui Saab-Valmetin tuotekehityskeskus, jossa työskenteli muotoilun, mallin suunnittelun, prototyypin valmistuksen ja tuotantotekniikan asiantuntijoita erityisesti Saab 900:n ja Cabrioletin jatkokehityksessä.

Saabin tuotekehitys oli tiivistä yhteistyötä, jossa useat tiimit työstivät samanaikaisesti tuotteen ideasta sarjatuotantoon. Muotoiluosaston vastuulla olivat sarjatuotteiden muotoilutehtävät, tuotteiden visualisointi, ulkonäkömallit ja vahamallit. Muotoilutyön tavoitteena oli tuottaa yhtiön tuotepolitiikan mukaisesti muotoiluehdotuksia uusista osista, versioita ja malleista esityskuvina, pienoismalleina sekä täysikokoisina ulkonäkö- ja toimintamalleina. Kaikesta suunnittelu- ja luonnostelutyöstä tuli vain noin kymmenesosa käyttöön. Auton tuotekehitysaika oli kokonaisuudessaan pitkä, mutta varsinainen muotoilun osuus siitä oli suhteellisen lyhyt. Uuden tuotteen ulkomuoto oli ensimmäisiä lukkoon lyötäviä asioita, johon ei sen jälkeen enää juurikaan voinut vaikuttaa. Muotoilijan täytyy pystyä jo muotoiluvaiheessa ottamaan huomioon konstruktio-, tuotanto- ja markkinointinäkökohdat.

Autojen muotoilusta vastasi Saab-Valmetilla vuosina 1985 – 1998 työskennellyt muotoilupäällikkö Eero Miettinen. Hän oli tiiviisti mukana työn jokaisessa vaiheessa ja toimi yhteistyössä tuotesuunnittelun muiden toimintojen sekä yhtiön eri osastojen kanssa. Miettinen pitää autoja monimutkaisina suunniteltavina. Hyvä muotoilija on hänen mielestään todellinen moniosaaja, joka tietää paljon auton toiminnasta ja hallitsee niin tekniikan kuin muotoilunkin. Jokainen muotoilija haluaa luonnollisesti tehdä kauniita tuotteita, mutta auton suunnittelussa ei kuitenkaan ole mahdollista keskittyä vain tyylikkään korin ja sisustuksen luomiseen. Auton suunnittelussa on otettava huomioon lukuisia eri tekijöitä, joista monet tuntuivat keskenään ristiriitaisilta. Saabin kohdalla kaiken takana oli ruotsalaisen emoyhtiön imago ja turvallisuutta ja pitkäikäisyyttä painottava muotoilufilosofia. Turvallisuus-, mukavuus- ja käytännöllisyysnäkökohdat sanelivat pitkälti auton muodon ja ulkonäön ja toimivuus ohjasi muotoilua. Samanaikaisesti oli kuitenkin löydettävä tyyli, joka antoi autolle oman yksilöllisen leimansa. Muotoilu onkin usein auton ainoa kilpailuvaltti. Ulkonäköominaisuuksilla rakennetaan mielikuvaa, joka myy tuotetta.

Oy Saab-Valmet Ab:n tuotekehityskeskuksen esittely vuodelta 1987
Katso video. (mp4)
Katso video. (wmv)

Valmistusvuodet:		1960–1980, Suomessa 1968 - 1980
Pituus/leveys/korkeus:		4,01 m/ 1,57 m/ 1,47 m
Moottori:		3-sylinterinen, 2-tahtinen, 841 cm³, 38 hv
Vaihteisto:		Kolmivaihteinen
Huippunopeus:		120km/h
Valmistusmäärä:		547 221 kpl, Suomessa 65 887 kpl
Muotoilija:		Sixten Sason
Huomattavimmat muutokset:		1964: nelivaihteinen vaihteisto, 1965: pituus 4,16 m, 40 hv:n moottori, 1967: V4-moottori 1498 cm³, 65 hv:n moottori, huippunopeus 145 km/h, 1977: 68 hv:n moottori

Saab 96 on Saabin tunnusomaisimpia automalleja. Se oli 2-ovinen pieni coupé, josta tuli yhtiön ensimmäinen todellinen menestystuote. Merkki myi Suomessa paljon, sillä 96 sopi hyvin Suomen talvioloihin. Siinä oli tehokas lämmityslaite, ja se kulki hyvin myös hangessa. Saab 96 oli myös ensimmäinen Uudenkaupungin autotehtaalta valmistunut automalli. Perjantaina 13. marraskuuta 1969 valmistunut auto, rekisterinumeroltaan EKA-96, luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle. Vastoin yleistä tietoa tämä presidentti Kekkoselle luovutettu auto ei ilmeisesti ollutkaan aivan ensimmäinen Suomessa valmistunut Saab. Uudenkaupungin autotehtaalla haluttiin luonnollisesti varmistua siitä, että automalli on luovutuskelpoinen ennen sen luovuttamista presidentille.

EKA-96

EKA-96 luovutetaan presidentti Urho Kekkoselle

Muotoilultaan Saab 96 oli sukua vanhoille Saab–malleille. 96 oli viimeinen suoraan ensimmäisestä vuoden 1950 Saab 92:sta polveutuva malli. Saab 92:n lentokoneen siipeä muistuttava ulkoasu kesti siis Saab-mallin perusratkaisuna kolmekymmentä vuotta eli vuoteen 1980, jolloin Saab 96 tuotanto lopetettiin. Vaikka 96 muistuttikin Saabin edellisiä malleja huomattavasti etenkin keulan muotoilun osalta, niin se oli kuitenkin saanut edeltäjiinsä nähden modernimman ilmeen sekä suuremmat tavara- ja sisätilat. Uutta oli myös ns. läpivirtaustuuletus, mikä esti ikkunoita huurtumasta talviaikaan. Viimeisimpiin malleihin saakka 96:ssa säilyivät vapaakytkin ja rattivaihteet. Ruotsalaisen muotoilijan Sixten Sasonin luoma auton aerodynaaminen muoto antoi Saab 96:lle sen yksilöllisen ulkoasun, jonka muotoilu ei jätä ketään kylmäksi. Sen persoonallista ulkomuotoa joko inhoaa tai rakastaa. Saab 96:lla onkin lukuisia lempinimiä: kajakki, syöksysämpylä, kuurakyttyrä, peräpuikko, porkkanasorvi, mutakiila, sukellusvene, puukenkä, kivilinko...

EKA-96 valmistumisesta 20 vuotta
Katso video. (mp4)
Katso video. (wmv)

Valmistusvuodet:		1967–1984, Suomessa 1969–1984
Pituus/leveys/korkeus:		4,35 m/ 1,67 m/ 1,44 m
Moottori:		4-sylinterinen, 4-tahtinen, 1709 cm³, 80 hv
Vaihteisto:		Nelivaihteinen
Huippunopeus:		145 km/h
Valmistusmäärä:		588 643 kpl, Suomessa 191 946 kpl.
Muotoilija:		Sixten Sason
Huomattavimmat muutokset:		1970: valinnainen automaattivaihteisto, 1971: moottori 1854 cm³, 86 hv tai 95 hv, 1972: pituus 4,45 m, moottori 1985 cm³, huippunopeus 155 km/h, 1975: valinnaisena 100 hv:n, 108 hv:n tai 118 hv:n moottori, 1977: 145 hv:n turbomoottori, huippunopeus 195 km/h, 1982: neli- tai viisivaihteinen vaihdelaatikko, 1985 lähtien Saab 90

Uuden Saab 96:sta isomman Saab-mallin kehitystyö oli alkanut jo 1950-luvun puolivälissä, mutta sen valmistumista saatiin odottaa vuoteen 1967. Tuolloin esiteltiin ylemmän keskiluokan etuvetoinen henkilöautomalli Saab 99. Auton tuotanto pääsi käyntiin vuoden 1968 elokuussa perinpohjaisten testien jälkeen. Ensimmäinen suomalainen Saab 99 valmistui uudenkaupungin autotehtaalta 23.12.1969. Alun perin Saab 99 oli tarkoitus pitää tuotannossa perusmallina vain vähän aikaa, mutta uuden mallin tuotannon käynnistäminen vei siinä määrin aikaa, että se säilyi eri muunnoksina tuotannossa vielä vuoteen 1984 saakka.

Saab 99 oli alun alkaen täysin uusi tuotantomalli, eikä se perustunut aikaisempiin Saabeihin. Saab 99 jäi viimeiseksi malliksi, jonka auton pääsuunnittelija Sixten Sason muotoili. Ysiysiin Sason lainasi muotoja ranskalaiselta Citroënilta, ja auton persoonalliset muodot saivat lisänimen Le Canard (ankka). Kori oli matala keulastaan ja kiilamainen takaa. Auton raideleveys oli poikkeuksellisen suuri, mikä teki siitä vakaan ajettavan. Uutta mallia markkinoitiinkin "leveäharteisena ruotsa-
laisena" eli vahvana ja kestävänä perheautona.

Mallia kehitettiin koko sen tuotantokauden ajan. Vuonna 1974 markkinoille tuli Björn Envallin suunnittelema Combi Coupé –versio. Saabin uuden korimallin muotoilu herätti suurta mielenkiintoa, ja siitä tulikin yksi Saabin tunnetuimmista malleista. Combi Coupé oli coupén ja farmarin välimuoto, ja mallissa tavaratila oli auton kokoon nähden erittäin suuri. Korimalli saavutti asiakkaiden hyväksynnän, sillä se oli samalla tilava, käytännöllinen ja aerodynaaminen. Saab 99:n erikoisuuksia oli etupyöriin vaikuttava pysäköintijarru, joka vaikutti erillisiin jarrurumpuihin sekä istuinten väliin sijoitettu virtalukko, mikä toistui myöhemmin useimmissa Saab-malleissa.

Saab 99 GL

Saab Combi Coupé

Valmistusvuodet:		1986 - 1994 (ensimmäinen sukupolvi), 1994 - 1997 (toinen sukupolvi), 1998 - 2003 (Saab 9-3 Cabriolet)
Pituus/leveys/korkeus:		4,68 m/ 1,69 m/ 1,40 m
Moottori:		4-tahtinen, 1985 cm³, 175 hv
Vaihteisto:		Viisivaihteinen
Huippunopeus:		205 km/h
Valmistusmäärä:		Saab-avoautoja yhteensä 198 032 kpl
Muotoilija:		Björn Envall (ensimmäinen sukupolvi), Eero Miettinen (toinen sukupolvi)

Kun Saab esitteli vuoden 1983 Frankfurtin autonäyttelyssä valkoisen Saab-avoauton prototyypin, auton sarjavalmistuksesta ei ollut vielä päätetty. Näyttely-yleisön suuri kiinnostus autoa kohtaan antoi lopullisen vahvistuksen tuotantopäätökselle, ja Saab 900 Cabrioletin yksinvalmistus aloitettiin Uudenkaupungin tehtaalla vuoden 1986 alussa. Avoauton menestys ylitti kaikki odotukset, ja Saab 900 Cabriolet nousi suosioon varsinkin Pohjois-Amerikassa. Avoauton tuotantoa nostettiin Uudenkaupungin tehtaalla voimakkaan kysynnän johdosta, mutta kysyntä ylitti aika ajoin kapasiteetin siinä määrin, että mallia joutui odottamaan jopa lähes vuoden. Kaikkiaan Saabin avoautomalleja valmistettiin Uudessakaupungissa 198 032 kappaletta vuosina 1986 - 2003. Vuonna 2003 Cabrioletin valmistus siirrettiin Graziin Itävaltaan.

Saab 900 Cabriolet oli klassinen nelipaikkainen avoauto, jossa oli täysin sähkötoiminen kangaskatto. Joistakin umpiautomuunnelluista avoautoista poiketen Saab suunniteltiin alusta lähtien avoautoksi ja neljää vuodenaikaa varten. Pohjana oli käytetty Uudessakaupungissa yksinvalmistuksessa olleen Saab 900:n 2-ovisen version koria. Kaikki Cabrioletit eivät ole ns. viistokeulia, sillä ensimmäiset mallit tehtiin perinteisinä pystykeulina. Suomalaisella autosuunnittelulla oli ratkaiseva merkitys avoauton toteutumisessa, sillä Saab-Valmetin kehitysosasto oli avoauton suunnittelussa mukana aivan alusta lähtien yhdessä Saab-Scanian ja amerikkalaisten suunnittelijoiden kanssa.

Saab-Valmet otti yhä laajenevan osan Cabrioletin suunnittelutehtävistä, ja auton ylläpitosuunnittelu siirtyi kokonaisuudessaan Saab-Valmetille vuosimallista -87 lähtien. Tämä merkitsi vastuuta tuotteen kansainvälisen kilpailukyvyn säilymisestä ja edellytti suurta suunnittelupanosta. Saab 900 -avoauton jatkokehittämisestä tulikin Saab-Valmetin tärkein tuotekehitysprojekti, ja auton kehitystyötä tehtiin koko ajan Uudenkaupungin tehtaalla. Uuden sukupolven Cabrioletin suunnittelu haluttiin saada pian käyntiin, sillä tavoitteena oli saada vanhan mallin rinnalle uusi avoauto. Vuonna 1988 käynnistettiin Saab 900 Cabrioletin konseptiauton valmistus. Konseptiautossa oli tarkoitus tutkia uusia ideoita ja parannuksia, kuten turvavyön kiinnikkeet, korivahvistukset ja uudet ovi- ja sivuverhoilut. Uuden sukupolven Saab 900 Cabriolet saatiin markkinoille vuonna 1994. Legendan mukaan Saabin pääsuunnittelija Björn Envall oli huokaissut ihastuksesta, kun hän oli nähnyt Uudenkaupungin autotehtaan muotoilupäällikön Eero Miettisen uudelle avoautokaunottarelle taiteilemat linjat.

Kommentit

Päivitä kommentit

---

Kirjoita kommenttisi tästä

Saabeissa on nähty vuosien saatossa useita omaperäisiä ratkaisuja, saabismeja. Ne ovat olleet kautta aikojen valmistajan eräänlaisia oivalluksia ja erikoisuuksia, jotka lisäsivät Saabien turvallisuutta ja mukavuutta. Monet niistä ovat levinneet muihinkin automerkkeihin. Saabismit ovat tehneet Saabista auton, jota pidetään yksilöllisenä ja turvallisena.

Tähän on koottu muutamia saabismeja vuosien varrelta:

Kommentit

Päivitä kommentit

---

Kirjoita kommenttisi tästä